Ero sivun ”Väinö Vuori” versioiden välillä

 

==Sisällissodan jälkeinen aika==

 

Ilmavoimien palvelukseen Vuori siirtyi 27. kesäkuuta 1924 ja hänet nimitettiin Ilmavoimien esikuntapäälliköksi. Ilmavoimien komentajaksi hänet nimitettiin 2. helmikuuta 1926 vailla aikaisempaa kokemusta edes joukko-osaston komentamisesta, vailla teknistä tai korkeampaa sotilaallista koulutusta. Työskenneltyään kaksi vuotta ilmavoimien esikuntapäällikkönä Vuori nousi eronneen [[Arne Somersalo]]n tilalle komentajaksi. Vuoren nimitys heijasteli osittain puolustusvoimia 1920-luvun aikana repinyttä valtataistelua tsaarin armeijassa palvelleiden ja jääkäriupseerien välillä. Se oli myös suomenkielisen upseeriston välivoitto ruotsinkielisistä aselajin johdossa. Vuoren pätevyys ilmavoimien komentajan tehtäviin oli olematon. Tämä seikka pysäytti Somersalon kaudella aloitetun edistyshenkisen toiminnan. Vesilentokoneet säilyttivät asemansa Suomessa vielä Vuoren komentajakauden ajan. Vuoren komentajakaudella Suomen ilmavoimissa vakiintui usko italialaisen [[Giulio Douhet]]in teorioihin pommikoneiden ylivoimaisuudesta tulevaisuuden ilma-aseena ([[Douhetismi]]).<ref name="SJE1939"/><ref name="SJE1975"/> Vuori vieraili muiden suomalaisten upseereiden kanssa Varsovassa syyskuun 1927 lopulla. <ref>https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1811952?page=21</ref>