Ero sivun ”HX-hävittäjähanke” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 40:
[[File:Valtiontalouden kehykset puolustusministeriön hallinnonalalla.png|thumb|Puolustusvoimien strategisten suorituskykyhankkeiden (HX-hanke ja Laivue 2020 -hanke) vaikutus puolustusministeriön budjettikehykseen]]
 
Itse hankintaa varten Suomen on tarkoitus ottaa velkaa. ''Helsingin Sanomien'' pääkirjoituksessa oletetaanoletettiin, että puolueet ovat päätyneet velanottoon, jotta hankintaa ei tarvitsisi budjettisuunnitelussa asettaa vastakkan esimerkiksi hyvinvointimenojen kanssa. ''Helsingin Sanomat'' huomauttaa kuitenkin, että "Hankinnan”hankinnan maksavat lopulta suomalaiset veronmaksajat, vaikka maksua lykättäisiin hetkellisellä velkaantumisellavelkaantumisella”."<ref name=":28">{{Verkkoviite|osoite = https://www.hs.fi/paivanlehti/04022019/art-2000005986473.html |nimeke =Hävittäjähankintaa on huolella valmisteltu niin, ettei siitä tulisi eduskuntavaaleissa puolueita jakavaa kysymystä| julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=4.2.2019| viitattu=6.5.2019 }}</ref> [[Aalto-yliopisto|Aalto-yliopiston]] taloustieteen professori [[Pertti Haaparanta]] on pitänyt hävittäjäostojen jättämistä pois kestävyysvajelaskelmista "silmänlumeena"”silmänlumeena”, hänen mukaansa ostot "ennemmin”ennemmin tai myöhemmin ovat väkisin mukana kestävyysvajelaskelmissa, ellei sitten pitkän ajan velkatavoitteen anneta kasvaakasvaa”."<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://voima.fi/artikkeli/2019/kevat-koittaa-ilmavoimille/ |nimeke =Kevät koittaa ilmavoimille| julkaisu=Voima|ajankohta=10.1.2019| viitattu=26.5.2019 }}</ref> Kauppatieteiden tohtori ja [[Palkansaajien tutkimuslaitos|Palkansaajien tutkimuslaitoksen]] entinen tutkimuskoordinaattori Eero Lehto on todennut HX-hankinnalla olevan "merkittävä”merkittävä vaikutus koko kansantalouteen"kansantalouteen”. Lehdon mukaan, koska hankkeen kotimaisuusaste jäänee selvästi alle puolustusvoimien hankintojen keskimääräisen tason, sen vaikutus BKT:hen on hyvin negatiivinen. Näin ollen Lehto näkee riskinä, että "hanke”hanke paisuu kustannuksiltaan kansantalouden kannalta kestämättömäksikestämättömäksi”."<ref name=":23" />
 
Hankittavien hävittäjien elinkaarikustannukset on tarkoitus kattaa puolustusbudjetista<ref name=":28" /><ref>{{Verkkoviite|osoite = https://yle.fi/uutiset/3-10235022 |nimeke =Puolustusvoimain komentaja: Puolustusbudjetti riittää uusien asejärjestelmien ylläpitoon|tekijä= Timo Keränen |julkaisu=Yle|ajankohta=4.6.2018| viitattu=26.5.2019 }}</ref>. Suomen valtion puolustusmenot vuonna 2016 olivat 2,7 miljardia euroa<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://www.defmin.fi/tehtavat_ja_toiminta/puolustushallinnon_voimavarat/talous/puolustusmenojen_jakautuminen |nimeke = Puolustusmenojen jakautuminen|julkaisu = defmin.fi|viitattu=2018-02-19 }}</ref>. Puolustusministeriön määrärahoja kasvatetaan vuoteen 2022 mennessä 4,5 mrd.miljardiin euroon<ref name=":5">[https://vm.fi/documents/10623/307577/Julkisen+talouden+suunnitelma+vuosille+2019-2022/a1aa4c20-64b4-454e-9214-bb7ff3a207da/Julkisen+talouden+suunnitelma+vuosille+2019-2022.pdf Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2019-2022.] Valtiovarainministeriö (pdf)</ref>. Kasvu aiheutuu pääosin puolustusvoimien strategisista suorituskykyhankkeista<ref name=":5" />, jotka ovat HX-hävittäjähanke ja [[Pohjanmaa-luokan korvetti|Laivue 2020]] -alushanke<ref>{{Verkkoviite|osoite = https://www.defmin.fi/puolustushallinto/strategiset_suorituskykyhankkeet |nimeke =Suomen Puolustusministeriö – Strategiset suorituskykyhankkeet|julkaisu= defmin.fi|viitattu=2018-08-05 }}</ref>. Laivue 2020 -hankkeen kokonaismenot ovat 1,2 mrd.miljardia euroa vuosille 2019–2025, eli keskimäärin 200 miljoonaa euroa vuodessa<ref>[https://vm.fi/documents/10623/307577/Julkisen+talouden+suunnitelma+vuosille+2018-2021/b7c18662-44ac-4e3e-b7e2-b2cfdab7ebc0/Julkisen+talouden+suunnitelma+vuosille+2018-2021.pdf Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2018-2021,] Valtiovarainminiteriö (pdf)</ref>. Vuosina 2021–2022 puolustusministeriön määrärahoihin sisällytetään HX-hävittäjähankkeen rahoitusta 1,0 mrd.miljardia euroa vuodessa<ref>https://vm.fi/documents/10623/307577/Julkisen+talouden+suunnitelma+vuosille+2019-2022/a1aa4c20-64b4-454e-9214-bb7ff3a207da/Julkisen+talouden+suunnitelma+vuosille+2019-2022.pdf Julkisen talouden suunnitelma+vuosille 2019-2022,] Valtiovarainminiteriö (pdf)</ref>.
 
Tietokirjailija [[Pentti Sainio]] on katsonut hankinnan olevan kallis ja laskenut nykyisten Hornet-hävittäjien maksaneen Suomelle kymmenkertaisesti sen, mitä hankitoja tehtäessä vuonna 1991 arvioitiin.<ref name=":24" />