Asetustasolla huumeiden käyttö määriteltiin Suomessa rikokseksi vuonna 1966 ja vuosikymmenen lopulla huumeasiat siirrettiin [[huoltopoliisi]]lta [[rikospoliisi]]lle, jonka puitteisiin perustettiin huumeisiin erikoistuneita yksiköitä.
Vuonna 1972 säädettiin huumausainelaki. Erimielisyydet huumekysymyksen määrittelyssä tiivistyivät kysymykseen huumeiden käytön rangaistavuudesta. [[Hallitus|Hallituksen]] esityksessä käyttöä ei määritelty rangaistavaksi teoksi.<ref>[httphttps://www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiatFI/vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaAsiat&docid=he+128/1970 Hallituksen esitys eduskunnalle Huumausainelaiksi HE 128/1970 vp]</ref> [[Eduskunta|Eduskunnassa]] [[lakivaliokunta]]<ref>(LaVL 2/1971)</ref> suositteli käytön kriminalisointia, kun taas [[talousvaliokunta]]<ref>(TaVM 12/1971)</ref> asettui hallituksen linjalle. [[Suuri valiokunta]] päätti asiasta [[arpa|arvalla]]. Nostetussa arvassa luki ''Ei'', eli siis hallituksen rangaitsemattomuuskantaa vastaan ja kriminalisoinnin puolesta<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://yle.fi/mot/rk070219/kasikirjoitus.htm | Nimeke =Ei savua ilman sakkoja | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =19.2.2007 | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 15.4.2011 | Kieli = }}</ref>, joka hyväksyttiin myös lopullisessa äänestyksessä äänin 92 puolesta – 80 vastaan.<ref>(SuVM 168/1971)</ref>
