Ero sivun ”Karl Johan Lönegren” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tjp (keskustelu | muokkaukset) pEi muokkausyhteenvetoa |
p Botti korvasi automaattisesti tekstin (-saman vuonna +samana vuonna) |
||
Rivi 3:
Lönegrenin vanhemmat olivat Porin kaupunginlääkäri Fredrik Isak Lönegren ja Charlotta Lovisin. Hän pääsi ylioppilaaksi 1841 ja suoritti [[Helsingin yliopisto]]ssa tuomarintutkinnon 1850. Lönegren sai [[varatuomari]]n arvon 1854.<ref name=yom/>
Lönegren osti vuonna 1858 [[Leineperi]]n ruukin [[laamanni]] Falckilta, ja vähän myöhemmin 1860-luvulla hän osti [[Noormarkun ruukki|Noormarkun ruukin]]. Lönegrenin aikana Leineperin ruukin raudanvalmistuksessa otettiin käyttöön uusia menetelmiä, ja useita rakennuksia korjattiin tai rakennettiin uudelleen. Leineperissä panostettiin yhä enenevässä määrin maatalouteen, karjasuojat rakennettiin uudelleen ja ruukille valmistui oma [[meijeri]]. Lönegren rakennutti Leineperiin myös uuden ruukinkartanon. Vuonna 1853 hän perusti Poriin [[Porin Oluttehdas|Baijerilaisen olutpanimon]] liikekumppaniensa [[Carl Anton Björnberg]]in ja [[Isaac Carström]]in kanssa. Vuonna 1858 he perustivat [[Porin konepaja]]n, jonka tarkoituksena oli erikoistua rautatievaunujen rakentamiseen. Lönegren vaikutti myös siihen, että [[Pohjanmaan Höyrylaivaosakeyhtiö]]n toiminta siirrettiin Turusta Poriin. Lainoilla liiketoimensa rahoittanut Lönegren joutui kuitenkin talousvaikeuksiin [[Suuret nälkävuodet|1860-luvun katovuosien]] aikana. Hän joutui myymään Leineperin ruukin ja teki [[konkurssi]]n 1869. Porin konepajan tulipalo 1870 vei lopullisesti pohjan hänen liiketoimiltaan, ja myös Noormarkun ruukki myytiin
Karl Johan Lönegren oli naimisissa vuodesta 1855 Anna Helena Björnbergin kanssa. Heidän lapsiaan olivat [[Kymmene|Kymi-yhtiön]] yli-insinööri Werner Lönegren (1869–1918) ja liikemies Arvid Lönegren (1871–1947).<ref name=yom/>
|