Ero sivun ”Jabbeke” versioiden välillä

Jabbeken kunnan alueella [[Oostende]]–[[Ghent]]-maantien tasamaalla sijaitseva pitkä suora oli toisen maailmansodan jälkeen noin vuosikymmenen ajan sijaintinsa ja hyvien liikenneyhteyksiensä vuoksi suosittu ajoneuvojen lentävän kilometrin ja mailin nopeusennätysten suorituspaikkana, mutta siellä ajettiin Belgian kuninkaallisen automobiiliklubin valvonnan alaisena myös sarjatuotantoautojen virallisia nopeuskokeita. Toiminta alkoi vuonna 1946 Donald Healey Motor Companyn Healey Elliott -autolla saavuttamalla 110,65 mailin nopeusennätyksellä, jolla se oli tuolloin nopein sarjatuotantoauto. Ennätys siirtyi pian [[Jaguar XK120]] -autolle, joka nosti sarjatuotantoautojen virallisen ennätyksen 126 mailiin eli 202,78 kilometriin tunnissa. [[Triumph]] TR2:n "Jabbeke Speed Record" -auto paransi luokkansa ennätyksen 124,889 mailiin, ja André Pilette nosti Belgian 2-litraisten autojen luokan ennätyksen [[Veritas]] RS-autolla lukemaanm 206 km/t l. 128,00 mailia/t. Viimeiset merkittävät ennätysnopeudet saavutettiin 25.8.1953 [[Espanja|espanjalaisella]] [[Pegaso]] Z-102:lla, mikä tehdaskuljettaja Celso Fernàndezin ohjaamana todistetun 243 km/t huippunopeuden lentävällä kilometrillä (241,602 km/t lentävällä maililla) saavutettuaan oli jälleen aikansa nopein sarjatuotantoauto, sekä 20.10.1953, kun [[Jaguar]] palasi minimaalisella pleksikuvulla virtaviivaistetulla XK120-autollaan, ja nosti ennätyslukeman insinööri-testikuljettaja Norman Dewisin ajamana peräti 172,412 mailiin/t eli 277,472 km/t, mikä tiettävästi jäi korkeimmaksi lukemaksi. Jabbeke korvasi suorituspaikkana [[Pariisi]]n eteläpuolellaeteläpuolen Linasista Arpajoniin johtavan, puiden reunustaman, 1920-luvulla erityisesti mp-ajoissa suositun maantiesuoran (nyk. N20), mutta ennätysnopeuksien yhä noustessa maantiet korvautuivat sittemmin varta vasten tarkoitukseen eristetyillä, turvallisemmilla suorituspaikoilla - esimerkiksi Linasin lähelle vuonna 1925 avattu [[Autodrome_de_Montlhéry]].