Ero sivun ”SARS-CoV-2” versioiden välillä

'''SARS-CoV-2''' eli '''2019-nCoV'''<ref name=":0" /> on [[Kiina|Kiinan]] [[Wuhan]]ista 7. tammikuuta 2020 ensi kerran eristetty virus,<ref name=":5">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.who.int/csr/don/12-january-2020-novel-coronavirus-china/en | Nimeke = Novel Coronavirus – China | Sivusto = World Health Organization | Ajankohta = 12.1.2020 | Viitattu = 13.2.2020 | Kieli = {{en}}}}</ref> joka aiheuttaa taudin nimeltä [[COVID-19]].<ref name=":who" /> Virus on aiheuttanut vuoden 2019 lopulta alkaneen [[koronaviruspandemiaKoronaviruspandemia 2019–2020|koronaviruspandemianSARS-CoV-2-pandemian]].<ref name=":27">{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-11183493|nimeke=WHO julisti koronaviruksen kansainväliseksi terveysuhaksi – kuolonuhreja Kiinassa jo 170|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2020-01-30|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Virus on positiivisjuosteinen [[RNA]]-virus eli ssRNA(+)-virus ja [[beetakoronavirus]]. Sen [[perimä]] on samankaltainen [[SARS]]in aiheuttavan viruksen kanssa.<ref name="a" />

Kuten SARSin ja MERSin aiheuttajat, SARS-CoV-2 on [[beetakoronavirus]]. Se omaa [[kapsidi]]n,<ref name="a">{{Lehtiviite|Tekijä=JF Chan et al|Otsikko=Genomic characterization of the 2019 novel human-pathogenic coronavirus isolated from a patient with atypical pneumonia after visiting Wuhan|Julkaisu=Emerging Microbes & Infections|Ajankohta=2020|Vuosikerta=9|Numero=1|Sivut=221–236| Pmid=31987001|Doi=10.1080/22221751.2020.1719902|Issn=2222-1751|www=https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/22221751.2020.1719902}}</ref> jota ympäröi [[lipidi]]kerros.<ref>{{Verkkoviite| osoite=https://www.ecdc.europa.eu/sites/default/files/documents/Risk%20assessment%20-%20pneumonia%20Wuhan%20China%2017%20Jan%202020.pdf |nimeke=Cluster of pneumonia cases caused by a novel coronavirus, Wuhan, China|julkaisu=European Centre for Disease Prevention and Control|ajankohta=2020-01-17|viitattu=2020-01-31}}</ref> Viruksen halkaisija on 50–200 [[nanometri]]ä.<ref name=":1">{{Lehtiviite|Tekijä=N Chen et al|Otsikko=Epidemiological and clinical characteristics of 99 cases of 2019 novel coronavirus pneumonia in Wuhan, China: a descriptive study|Julkaisu=The Lancet|Ajankohta=2020|Doi=10.1016/S0140-6736(20)30211-7|Issn=0140-6736|www=https://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(20)30211-7/abstract}}</ref> Kapsidin sisällä on viruksen [[perimä]]. Virus on muiden koronavirusten tapaan positiivinen [[RNA]] eli ssRNA(+)-virus. Perimä siis koostuu yhdestä RNA-juosteesta. Juosteen pituus on noin 2989130&nbsp;000 [[nukleotidi]]a, jonka [[Proteiini|proteiineja]] koodaava osa on yhtäjaksoinen ja kahden [[Translaatio (biologia)|transloitumattoman]] alueen välissä. Perimä koodaa 9860:ta [[aminohappo]]a. Näistä osa muodostaa 16 rakenteeseen liittymätöntä proteiinia (nsp, eng. ''non-structural proteins''). Esimerkki tällaisesta proteiinista on viruksen monistumiseen vaadittu [[RNA-replikaasi]].<ref name="a" />

Eräs viruksen koodaamista proteiineista on sen lipidikalvon pinnan useat spike-[[glykoproteiini]]t. Kussakin on S1- ja S2-[[proteiinidomeeni]]t. Virus sitoutuu [[spike-proteiini]]en S1-domeenien<ref name=a/> kautta tartuttamansa solun pinnalla oleviin [[angiotensiinikonvertaasi]] 2 -reseptoreihin (ACE2). Esimerkiksi myös SARSin aiheuttava virus tarttuu ACE2-reseptorien kautta.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Y Wan et al|Otsikko=Receptor recognition by novel coronavirus from Wuhan: An analysis based on decade-long structural studies of SARS|Julkaisu=Journal of Virology|Ajankohta=2020|Pmid=31996437|Doi=10.1128/JVI.00127-20|Issn=0022-538X|www=https://jvi.asm.org/content/early/2020/01/23/JVI.00127-20}}</ref>

<gallery mode=packed heights=180px260px>

Eläinlajia, jossa SARS-CoV-2:n on kehittynyt, ei toistaiseksi tunneta. Tällaisena isäntälajina kuitenkin on todennäköisesti ollut jokin lepakkolaji. Viruksen [[perimä]] on nimittäin hyvin samankaltainen kuin tietyillä lepakkolajeilla tavattavat beetakoronavirukset. Virus ei välttämättä ole siirtynyt isäntälajilta suoraan ihmiseen. VirusSe on myös voinut siirtyä isäntälajilta yhden tai usean niin sanotun väli-isäntälajin kautta ihmiseen.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=MA Shereen et al|Otsikko=COVID-19 infection: origin, transmission, and characteristics of human coronaviruses|Julkaisu=Journal of Advanced Research|Ajankohta=2020|Doi=10.1016/j.jare.2020.03.005|Issn=2090-1232|www=https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2090123220300540}}</ref> EsimerkiksiMahdolliseksi [[SARS]]inväli-isännäksi kohdalla sen aiheuttava beetakoronaviruson tarttuiesitetty lepakoista todennäköisestijotakin [[Naamaripalmunäätä|naamaripalmunäätiinmuurahaiskäpy]]lajia.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=KG jaAndersen vastaet niistäal|Otsikko=The ihmisiin.<refproximal nameorigin of SARS-CoV-2|Julkaisu="a"Nature Medicine|Ajankohta=2020|Vuosikerta=26|Numero=4|Sivut=450–452|Doi=10.1038/s41591-020-0820-9|Issn=1546-170X|www=https://www.nature.com/articles/s41591-020-0820-9}}</ref>

Epidemian levitessä ihmisistä vuoden 2020 tammikuun loppuun mennessä löydettyjen SARS-CoV-2-kantojen perimät ovat olleetolivat keskenään yli 99,9-prosenttisesti samankaltaisia. Koronavirusten tyypillinen [[mutaatiotaajuus]] on nopea, noin 1/1000 mutaatiota per nukleotidi per vuosi. Edellä mainitut asiat merkitsevät sitä, että virus on evoluutionsa jälkeen levinnyt hyvin pian luonnosta ihmisiin.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=R Lu et al|Otsikko=Genomic characterisation and epidemiology of 2019 novel coronavirus: implications for virus origins and receptor binding|Julkaisu=The Lancet|Ajankohta=2020|Doi=10.1016/S0140-6736(20)30251-8|Issn=0140-6736|www=https://www.thelancet.com/journals/lancet/article/PIIS0140-6736(20)30251-8/abstract}}</ref>