Ero sivun ”Edgar Wallace” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Laajennttu artikkelia
Rivi 1:
{{Kirjailija
[[Tiedosto:Bundesarchiv Bild 102-13109, Edgar Wallace.jpg|thumb|Edgar Wallace vierailulla Berliinissä vuonna 1928.]]
| nimi = Edgar Wallace
| alkuperäinen nimi = Richard Horatio Edgar Wallace
| kuva = Bundesarchiv Bild 102-13109, Edgar Wallace.jpg
| kuvankoko = 220px
| kuvateksti = Edgar Wallace (1928)
| salanimi =
| syntymäaika = [[1. huhtikuuta]] [[1875]]
| syntymäpaikka = [[Greenwich]]
| kuolinaika = {{Kuolinaika ja ikä|1|4|1875|10|2|1932}}
| kuolinpaikka = [[Beverly Hills]]
| ammatit = jännityskirjailija, lehtimies, näytelmäkirjailija, sotakirjeenvaihtaja ja elokuvakäsikirjoittaja
| äidinkieli = englanti
| kansallisuus = britti
| aikakausi = 1898–1932
| tyylilajit =
| aiheet = jännitys- ja tieteistarinat, historia
| suuntaus =
| tuotannon kieli = englanti
| debyyttiteokset = The Mission That Failed (1898), Unofficial Despatches of the Anglo-Boer War (1901) ja The Four Just Men (1905)
| pääteokset = J. G. Reeder detective stories ja The Green Archer -sarja
| sivusto =
| puoliso = I Ivy Maud Wallace (s. Caldecott) 1901–1918 ja II Ethel Violet Wallace (s. King) 1921–32
| lapset = I Eleanor Clare Hellier, Bryan Edgar, Patricia ja Michael Blair<br>II Margaret Penelope June (Penny Wallace)
| vanhemmat = Richard Horatio Marriott Edgar ja Mary Jane "Polly" Richards
| palkinnot =
| ehdokkuudet =
| uskonto =
| huomioita =
| allekirjoitus =
}}
[[Tiedosto:Edgar Wallace c1900.jpg|thumb|Edgar Wallace 1800-1900 lukujen taitteessa]]
[[Tiedosto:Edgar Wallace Sandi kirjankansi.png|thumb|Edgar Wallace: Sandi (Sanders of the River). Kustantaja K. J. Gummerus Osakeyhtiö, Jyväskylä 1948. 3. painos]]
'''Richard Horatio Edgar Wallace''' ([[1. huhtikuuta]] [[1875]] [[Greenwich]] – [[10. helmikuuta]] [[1932]] [[Beverly Hills]]) oli hyvin tuottelias [[Yhdistynyt kuningaskunta|brittiläinen]] jännityskirjailija, lehtimies, ja näytelmäkirjailija, sotakirjeenvaihtaja ja elokuvakäsikirjoittaja, joka kirjoitti 957 lyhyttä tarinaa, 175 romaania, 2418 näytelmää ja laskemattoman määrän artikkeleita sanoma- ja aikakauslehtiin. Yksistään vuonna 1929 julkaistiin 12 Wallacen romaania. Hänen teoksiaan on käännetty 28 kielelle ja niistä on tehty yli 160 elokuvaa.
 
== Perhetaustat ja opinnot ==
Hänen romaaneistaan on tehty yli 160 elokuvaa.
Wallace syntyi aviottomana lapsena. Hänen vanhempansa olivat näyttelijät Richard Horatio Marriott Edgar and Mary Jane "Polly" Richards, syntyään Blair. Lapsen odotus salattiin. Odottava äiti meni puoleksi vuodeksi asumaan Greenwichiin, jossa lapsi syntyi 1.4.1875. Synnyttämisen aikana Mary Jane pyysi kätilöä etsimään pojalle kasvatusvanhemmat. Kätilö ohjasi vauvan äidin kymmenlapsisen Freemanin ystäväpariskunnan luokse. Perheen isä George Freeman oli kalakauppiaana Billingsgatessa. Pian Freemanit ottivat Wallacen pojakseen.
 
Wallace tunnettiin Richard Horatio Edgar Freemanina. Hänellä oli onnellinen lapsuus. 20-vuotias Clara Freeman oli Wallacelle läheinen. Clarasta tuli hänelle toinen äiti. Freemanit adoptoivat pojan 1878. Kasvatusisä George Freemanin tavoitteena oli suoda Richardille hyvä koulusivistys. Wallace olikin St. Alfege with St. Peter’sin sisäoppilaitoksessa Peckhamissa, mutta löi laimin koulunkäyntiään. 12–vuotiaana hän lopetti kokoaikaisen opiskelun.
Hän syntyi todennäköisesti [[Lontoo]]ssa, jossa kalakauppias löysi yhdeksän päivän ikäisen hylätyn poikavauvan Billingsgatessa. Kauppias kasvatti löytölapsen omana poikanaan.{{lähde}}
 
Vuonna 1901 ollessaan [[Etelä-Afrikka|Etelä–Afrikassa]] Wallace avioitui Ivy Maude Caldecottin (1879–1926) kanssa, vaikka morsiamen arvostettu [[Lähetystyö|lähetystyöntekijäisä]] William Shaw Caldecott vastusti vahvasti aietta. Parin ensimmäinen lapsi Eleanor Clare Hellier Wallace kuoli äkkiä aivokalvontulehdukseen 1903 ja pari palasi pian [[Lontoo|Lontooseen]]. Poika Bryan syntyi 1904, sitten tytär Patricia 1908. Vuonna 1916 Ivy ja Edgar saivat Michael Blair Wallacen. Pariskunta erosi 1918. Ivy muutti [[Royal Tunbridge Wells|Tunbridge Wellsiin]] lasten kera. Wallace ihastui sihteeriinsä Ethel Violet Kingiin ja he menivät naimisiin 1921. Heille syntyi tytär Margaret Penelope June (tunnettu Penny Wallacena) 1923.
Hän aloitti uransa [[Daily Mail]]in sotakirjeenvaihtajana [[buurisota|buurisodassa]], jonka jälkeen hän alkoi kirjoittaa rikos- ja jännitysromaaneja nopeaan tahtiin. Hänen kerrotaan sanelleen romaanejaan siinä samalla jopa silloin, kun hänellä oli viikonloppuvieraita.{{lähde}}
 
Joulukuussa 1931 Wallacella oli työn alla ''[[King Kong (vuoden 1933 elokuva)|King Kongin]]'' käsikirjoitus. Tammikuussa hän sai useita äkillisiä päänsärkyjä. Hänellä todettiin olevan diabetes. Kunto huononi nopeasti ja hän vaipui koomaan. Keuhkokuume aiheutti Wallacen kuoleman  [[Hollywood|Hollywoodissa]] [[Beverly Hills|Beverly Hillsissä]] 10. helmikuuta 1932. Hänet haudattiin [[Englanti|Englannissa]] Little Marlow’in hautausmaalle Fern Lanessa [[Buckinghamshire|Buckinghamshiressä]].
Sekä hänen poikansa Bryan Edgar Wallace että tyttärensä Penelope Wallace olivat myös jännityskirjailijoita.
 
Sekä Wallacen poika Bryan Edgar Wallace että tytär Penelope Wallace olivat myös jännityskirjailijoita.
Suomessa Wallace muistetaan erityisesti ”Sandi”-kirjoistaan. Niiden asenne on nykylukijan näkökulmasta rasistinen ja valkoisen miehen ylivaltaa ihannoiva.{{Kenen mukaan}} [[Rudyard Kipling]]in perua oleva ”[[valkoisen miehen taakka]]” on Sandin kannettavana, kun hän pitää ruokokepillään ja konekiväärillä kurissa lapsellisia afrikkalaisia. Näissä kirjoissa otettiin selvästi eroa aikaisempaa romanttiseen käsitykseen Afrikasta, joka oli vallalla vaikkapa [[H. Rider Haggard]]in romaaneissa. Sandi-kirjat ovat kuin hilpeällä satiirilla sävytettyjä versioita [[Joseph Conrad]]in ''[[Pimeyden sydän|Pimeyden sydämestä]]''.{{kenen mukaan}}
 
== Työura ==
Edgar Wallace oli suosittu myös Saksassa ja hänen kirjojensa väitettiin olleen [[Bertolt Brecht]]in mielilukemista.{{lähde}}
Varhaisteini-iästä lähtien Wallacella oli lukuisia eri töitä: hän toimi lehtimyyjänä, maidon jakelijana, kumitehtaan työntekijänä, kenkäliikkeen apulaisena ja laivan kokkina.
 
Wallace pestautui Britannian armeijaan Edgar Wallacena. Hänen palvelupaikkansa oli Etelä-Afrikassa Länsi-Kentin [[Rykmentti|rykmentissä]] 1896. Hän inhosi armeijaa, vaihtoi paikkaa Kuninkaalliseen lääkintäyksikköön, mutta ei viihtynyt. Lopulta hän siirtyi lehdistöyksikköön, jossa viihtyi paremmin.
Televisiossa esitettiin 1970-luvulla suosittua televisiosarjaa ''Herra Reederin tuumat'', joka perustui kirjaan ''Herra Reederin rikollinen mieli''.
 
Wallace alkoi julkaista lauluja ja runoja. Erityisesti siihen innoitti Cape Townissa 1898 tapaamansa [[Rudyard Kipling]]. Wallacen balladien ensimmäinen kirja ''Mission that Failed!'' julkaistiin 1898. Vuonna 1899 hän erosi sotapalveluksesta ja alkoi täysiaikaiseksi kirjoittajaksi. Jäätyään Afrikkaan hän toimi aluksi [[Reuters|Reutersille]] kirjeenvaihtajana and senjälkeen [[Daily Mail|Daily Mailille]] (1900) sekä kirjoitti myös muille lehdille [[Buurisota|buurisodan]] aikaan.
Wallace kuoli [[Hollywood]]issa keuhkokuumeeseen. Hänellä oli tuolloin työn alla ''[[King Kong (vuoden 1933 elokuva)|King Kongin]]'' käsikirjoitus. Hänen hautapaikkansa sijaitsee [[Englanti|Englannissa]] Little Marlow’n paikkakunnalla.
 
Lontoossa Wallace työskenteli Mail-lehdelle. Hän alkoi myös kirjoittaa salapoliisitarinoita urakalla ansaitakseen nopeasti rahaa. Vuonna 1903 Wallace tapasi biologisen äitinsä Pollyn, jota hän ei ollut koskaan tuntenut. 60-vuoden vanhana, kuolemansairaana äiti tuli pyytämään rahaa, mutta sitä ei annettu. Polly kuoli [[Bradford|Bradfordin]] sairastuvalla samana vuonna.
 
Wallace ei löytänyt ensimmäiselle kirjalleen julkaisijaa. Niinpä hän perusti oman yrityksen, Tallis Pressin, joka julkaisi jännitysromaanin ''The Four Just Men'' (Neljä oikeudentekijää) 1905. Huolimatta Mailin menestyksestä ja hyvästä myynnistä, oma yritys ei menestynyt taloudellisesti. Mailin omistaja [[Alfred Harmsworth Northcliffe|Alfred Harmsworth]] huolestui Wallacesta. Sekamelska toimituksessa saattaisi vahingoittaa hänen lehteään. Ongelmat johtivat siihen, että Wallacen kirjoitukset hyökkäsivät Mailia vastaan. Wallace erotettiin 1907. Perhe eli vararikon partaalla. Ivyn oli jopa myytävä korunsa, jotta perhe saisi ruokaa.
 
1907 Edgar matkusti [[Kongon vapaavaltio|Kongon vapaavaltioon]] raportoimaan julmuuksista kongolaisia vastaan. [[Belgia|Belgian]] kuningas [[Leopold II (Belgia)|Leopold II]] ja Belgian kumiyhtiö saivat aikaan, että 15 miljoonaa kongolaista surmattiin. Vähäarvoisen Weekly Tale-Teller -lehden Isabel Thorne pyysi Wallacea kirjoittamaan kokemuksistaan sarjan kertomuksia. Nämä julkaistiin myös Wallacen ensimmäisessä kokelmassa ''Sanders of the River'' (1911), josta tulikin julkaisumenestys. 1935 kokoelmasta tehtiin [[Eponyymi|eponyyminen]] filmi, jossa oli tähtenä [[Paul Robeson]]. Wallace julkaisi 11 samankaltaista kokoelmaa (102 tarinaa). Niissä oli eksoottisia seikkailuja ja heimorituaaleja Afrikan virralta. Hänen 28 ensimmäistä kirjaansa ja niiden filmatisointioikeudet hän myi kokonaan ilman myöhempiä tekijänoikeuskorvauksia saadakseen nopeasti rahaa. David Pringle kritisoi 1987: "Sanders-kirjoja ei nykypäivinä uusintapaineta ehkä siksi, koska ne ovat avoimen rasistisia".
 
Ajanjakso 1908–1932 kuului Wallacen tuotteliaimpiin. Aluksi hän kirjoitti pääosin velkojensa maksamiseksi kuningaskunnassa ja Etelä-Afrikassa. Kirjamenestys palautti Wallacen maineen sanomalehtimiehenä ja hän alkoi kirjoittaa hevoskilpailuista. Hän kirjoitti Week-Endille ja Evening Newsille, tuli Week-End Racing Supplementin toimittajaksi, aloitti oman hevoskilpailupalstan Biburyn ja R. E. Waltonin Weekly -lehdessä sekä osti itselleen monta kilpahevosta. Hän menetti monia tuhansia uhkapelissä ja menestyksestään huolimatta suuret rahamäärät hupenivat tuhlaavaiseen elämäntyyliin.
 
Wallace alkoi kirjoittamaan taruja määrätietoisemmin, jotka Hodder and Stoughton julkaisi vuodesta 1921 lähtien. Sen sijaan, että myisi oikeudet töihinsä ja kohottaisi vähitellen varallisuuttaan, sopimus salli maksaa hänelle ennakolta tekijäpalkkioita sekä täydet oikeudet mainostaa kirjojaan. Tällaista hänellä ei koskaan aiemmin ollut. Kustantaja mainosti häntä tähtikirjoittajaksi, jännityskertomusten kuninkaaksi. Hänen tunnusmerkikseen tulivat sikarit ja keltainen [[Rolls-Royce (automerkki)|Rolls Royce]]. Hän sanoi voivansa kirjoittaa 70,000 sanaa novellia kolmessa päivässä ja kirjoitti kolme novellia nopeasti. Kustantajat suostuivat julkaisemaan jokaisen teoksen niin nopeasti kuin Wallace sai kirjoitetuksi. 1928 laskettiin, että joka neljäs kirja Englannissa oli Wallacen kirjoittama. Teoksiin kuului tieteisfiktioita, näytelmiä sekä tietokirjoja, kuten kymmenosainen ensimmäisen maailmansodan historia.
 
Wallace saneli tulevia kirjojaan vahasylinterille (vastasi nykyistä sanelulaitetta) ja sihteerit kirjoittivat sanellut tekstiksi. Tässä selitys nopeille kirjojen syntymisille. Moni Wallacen suosituista kirjoista syntyi parissa, kolmessa päivässä. Hän keskittyi työhönsä, poltteli sikareja, joi teetä, usein työskenteli 72 tunnin rupeamia. Wallace harvoin muokkasi sanelemaansa tai kirjoittamaansa, vaan lähetti tuotteensa suoraan julkaisijalle. Hän inhosi, jos jotkut muut muokkaisivat hänen teoksiaan. Yhtiö pintapuolisesti tarkasti teoksen ja korjasi todelliset virheet.
 
Wallacea yleisesti moitittiin, että hän käytti haamukirjoittajia, vaikka tästä ei ollut näyttöä. Hän profiloitui vitsiksi, pilakuvien kohteeksi, sketsihahmoksi. Kuitenkin hänen kolmen päivän kirjansa pitivät lainanperijät kurissa.
 
Wallace toimi lehdistöklubin puheenjohtajana. Klubi vuosittain esitti Edgar Wallacelle erinomaisen kirjailijan palkintoa. Hänen romaaninsa The Ringer sai suuren menestyksen. Wallace valittiin British Lion Film Corporationin puheenjohtajaksi ja British Lion sai option kaikkiin hänen julkaisuihinsa. Wallacen sopimus takasi hänelle valtavia etuja mm. palkan, osakkeiden ja stipendin muodossa Wallacen menestykseen perustuen. 1929 Wallacen ansiot olivat 50,000 £; nykyarvo on noin kaksi miljoonaa puntaa. Hän myös sijoitti varojaan Luncheon Clubiin, jossa yhdistyivät kaksi hänen rakasta harrastusta: [[journalismi]] ja [[Hevosurheilu|hevoskilpailut]].
 
Suomessa Wallace muistetaan erityisesti ”Sandi”–kirjoistaan. [[Rudyard Kipling|Rudyard Kiplingin]] perua oleva ”[[valkoisen miehen taakka]]” on Sandin kannettavana, kun hän pitää ruokokepillään ja konekiväärillä kurissa lapsellisia afrikkalaisia. Näissä kirjoissa otettiin selvästi eroa aikaisempaa romanttiseen käsitykseen Afrikasta, joka oli vallalla vaikkapa [[H. Rider Haggard|H. Rider Haggardin]] romaaneissa.
 
Televisiossa esitettiin 1970–luvulla suosittua televisiosarjaa ''Herra Reederin tuumat'', joka perustui kirjaan ''Herra Reederin rikollinen mieli''.
 
Edgar Wallace oli suosittu myös Saksassa.
 
== Suomeksi esitettyjä näytelmiä ==
Rivi 24 ⟶ 79:
== Suomennettuja romaaneja ==
[[Kuva:Edgar Wallace Punainen ympyra kansi.png|thumb|Punainen ympyrä, Suom. [[Väinö Nyman]], [[Riksin sarja]], [[WSOY]] (Porvoo 1951) ]]
 
* ''Nelistävän kullan saari'' (Captain Tatham Of Tatham Island). Suomentanut [[Alpo Kupiainen]]. Karisto, 1923
{| class="wikitable" style="text-align:left"
* ''Mies, joka tiesi'' (The Man Who Knew). Suomentanut Alpo Kupiainen. Karisto, 1923
|-
* ''Sandi'' (Sanders Of The River). Suomentanut [[Erkki Valkeila]]. Gummerus, 1923
!Kirja !! Alkuperäinen !! Suomennos !! Suomentaja
* ''Joen kansa'' (The People Of The River). Suomentanut Erkki Valkeala. Gummerus, 1924
|-
!* ''Neljä oikeudentekijää'' (The Four Just Men). Karisto, 1924
* ''Punainen ympyrä'' (The Crimson Circle). Suomentanut [[Väinö Nyman]]. Kirja, 1925
| The Four Just Men, 1905 || Karisto, 1924 ||
* ''Sielun valtias'' (Captain of Souls). Suomentanut [[A. J. Salonen]]. Karisto, 1925
|-
* ''Kolmen tammen salaisuus'' (The Three Oak Mystery). Suomentanut J. O. Ahlman. Otava, 1928
! Avainsana
* ''Tyttö laivassa'' (Penelope of the Polyantha). Suomentanut [[Heikki Teittinen]]. Otava, 1928
| Angel Esquire, 1908 || Tammi, 1956 || Aino Kohonen
* ''Petturi'' (The Squeaker). Gummerus, 1929
|-
* ''Huone n:o 13'' (Room 13). Otava, 1930
! Nelistävän kullan saari
* ''Hämärän huoneen arvoitus'' (The Face In The Night). Otava, 1930
| Captain Tatham Of Tatham Island, 1909 || Karisto, 1923 ||[[Alpo Kupiainen]]
* ''Kostaja'' (The Gaunt Stranger/The Ringer). Otava, 1930
|-
* ''Smaragdi'' (The Square Emerald). Otava, 1930
! Sandi
* ''Vihreä jousimies'' (The Green Archer). Otava, 1930
| Sanders Of The River, 1911 || Gummerus, 1923 || [[Erkki Valkeala]]
* ''Yllättäjä'' (The Mixer). Otava, 1931
|-
* ''Kuminaamarimiehet'' (The Indian Rubber Men). Otava, 1937
! Joen kansa
* ''Mies, joka ei nukkunut'' (Bosambo). Suomentanut [[K. M. Wallenius]]. Gummerus, 1938
| The People Of The River, 1912 || Gummerus, 1924 || Erkki Valkeala
* ''Öljyä ja timantteja'' (The Twister). Otava, 1938
|-
* ''Bosambo'' (Bosambo Of The River). Suomentanut [[Yrjö Kivimies]]. Gummerus, 1939
! Bosambo
* ''Hopea-avaimen arvoitus'' (The Clue Of The Silver Key). Suomentanut [[Aune Suomalainen]]. Otava, 1939
| Bosambo Of The River, 1914 || Gummerus, 1939 || [[Yrjö Kivimies]]
* ''Sammakon salaperäinen seura'' (The Fellowship Of The Frog). Suomentanut Elsa Ignatius. Otava, 1939
|-
* ''Sketchleyn kummitus'' (Coat Of Arms). Suomentanut M. S. Hukka. Otava, 1939
! Mies, joka ei nukkunut
* ''Luutnantti Romuluu'' (Lieutenant Bones). Suomentanut Yrjö Kivimies. Gummerus, 1940
| Bosambo, 1915 || Gummerus, 1938 || [[K. M. Wallenius]]
* ''Miljoonan dollarin juttu'' (The Million Dollar Story). Suomentanut Helka Varho. WSOY, 1940
|-
* ''Sandi ilojen saarilla''. Suomentanut Kalevi Lagus. Gummerus, 1941
! Luutnantti Romuluu
* ''Sandi kuninkaantekijä'' (Sandi, The King-Maker). Suomentanut Unto Tolonen. Gummerus, 1944
| Lieutenant Bones, 1915 || Gummerus, 1940 || Yrjö Kivimies
* ''Tapahtui Maltalla'' (Flat 2). Suomentanut [[Olavi Tuomola]]. Gummerus, 1944
|-
* ''Romuluu ja mehiläinen'' (Again Sanders). Suomentanut Unto Tolonen. Gummerus, 1945
! Mies, joka tiesi
* ''Romuluu Lontoossa'' (Bones In London). Suomentanut Unto Tolonen. Gummerus, 1946
| The Man Who Knew, 1918 || Karisto, 1923 || Alpo Kupiainen
* ''Mies Marokosta'' (The Man From Marocco). Suomentanut Vuokko Erissalo. Gummerus, 1947
|-
* ''Herttua esikaupungissa''. Suomentanut O. Routasuo. Tuli, 1951
! Romuluu Lontoossa
* ''Kauhujen linna'' (Terror Keep). Suomentanut A. Y. Salminen. Tammi, 1951
| Bones In London, 1921 || Gummerus, 1946 || Unto Tolonen
* ''Avainsana'' (Angel Esquire). Suomentanut Aino Kohonen. Tammi, 1956
|-
* ''Kaksoisolento'' (The Double). Otava, 1961
! Sielun valtias
* ''Runollinen poliisi''. Suomentanut Pauli A. Kopperi. Tammi, 1963
| Captain of Souls, 1922 || Karisto, 1925 || [[A. J. Salonen]]
* ''King Kong'' (King Kong) Suomentanut [[Jarkko Laine]]. Otava, 1977
|-
* ''Herra Reederin rikollinen mieli'' (The Mind of Mr. J. G. Reeder). Suomentanut [[Tapani Bagge]]. Gummerus, 2003
! Punainen ympyrä
| The Crimson Circle, 1922 || Kirja, 1925 || [[Väinö Nyman]]
|-
! Sandi kuninkaantekijä
| Sandi, The King-Maker, 1922 || Gummerus, 1944 || Unto Tolonen
|-
! Vihreä jousimies
| The Green Archer, 1923 || Otava, 1930 ||
|-
! Huone n:o 13
| Room 13, 1924 || Otava, 1930 ||
|-
! Kolmen tammen salaisuus
| The Three Oak Mystery, 1924 || Otava, 1928 || J. O. Ahlman
|-
! Hämärän huoneen arvoitus
| The Face In The Night, 1924 || Otava, 1930 ||
|-
! Herra Reederin rikollinen mieli
| The Mind of Mr. J. G. Reeder, 1925 || Gummerus, 2003 || [[Tapani Bagge]]
|-
! Kostaja
| The Gaunt Stranger/ The Ringer, 1925 || Otava, 1930 ||
|-
! Sammakon salaperäinen seura
| The Fellowship Of The Frog, 1925 || Otava, 1939 || Elsa Ignatius
|-
! Smaragdi
| The Square Emerald, 1926 || Otava, 1930 ||
|-
|-
! Miljoonan dollarin juttu
| The Million Dollar Story, 1926 || WSOY, 1940 || Helka Varho
|-
! Mies Marokosta
| The Man From Marocco, 1926 || Gummerus, 1947 || Vuokko Erissalo
|-
! Tyttö laivassa
| Penelope of the Polyantha, 1926 || Otava, 1928 || [[Heikki Teittinen]]
|-
! Petturi
| The Squeaker, 1927 || Gummerus, 1929 ||
|-
! Yllättäjä
| The Mixer, 1927 || Otava, 1931 ||
|-
! Kauhujen linna
| Terror Keep, 1927 || Tammi, 1951 || A. Y. Salminen
|-
! Tapahtui Maltalla
| Flat 2, 1927 || Gummerus, 1944 || [[Olavi Tuomola]]
|-
! Kaksoisolento
| The Double, 1928 || Otava, 1961 ||
|-
! Öljyä ja timantteja
| The Twister, 1928 || Otava, 1938 ||
|-
! Romuluu ja mehiläinen
| Again Sanders, 1928 || Gummerus, 1945 || Unto Tolonen.
|-
! Hopea-avaimen arvoitus
| The Clue Of The Silver Key, 1930 || Otava, 1939 || [[Aune Suomalainen]].
|-
! Kuminaamarimiehet
| The Indian Rubber Men, 1930 || Otava, 1937 ||
|-
! Sketchleyn kummitus
| Coat Of Arms, 1931 || Otava, 1939 || M. S. Hukka
|-
! Sandi ilojen saarilla
| || Gummerus, 1941 || Kalevi Lagus
|-
! Herttua esikaupungissa
| || Tuli, 1951 || O. Routasuo
|-
! Runollinen poliisi
| || Tammi, 1963 || Pauli A. Kopperi
|-
! King Kong
| King Kong, 1932 || Otava, 1977 || [[Jarkko Laine]]
|-
|}
 
== Aiheesta muualla ==
Rivi 152 ⟶ 125:
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
{{Käännös|:en:Edgar_Wallace}}
 
{{AAKKOSTUS:Wallace, Edgar}}
[[Luokka:Englantilaiset näytelmäkirjailijat]]