Ero sivun ”Jaakko Laakso” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Poliittinen ura: hieman päivitystä (Laakson kansanedustajuuden päättymisestä jo liki yhdeksän vuotta, mutta muutama lause oli j |
p Typon korjaus ja yhden wikilinkin lisäys. Edellisen, kesken jääneen yhteenvedon täydennyksenä: Laakson kansanedustajuudesta jo pian yhdeksän vuotta, mutta muutama lause oli yhä siinä muodossa kuin hän olisi vieläkin kansanedustaja. |
||
Rivi 35:
Laakso valmistui valtiotieteen maisteriksi [[Helsingin yliopisto]]sta 1973 ja opiskeli [[Moskovan yhteiskuntatieteellinen instituutti|Moskovan yhteiskuntatieteellisessä instituutissa]] 1978–1979. Hän työskenteli vähemmistökommunistien äänenkannattajan ''[[Tiedonantaja]]''-lehden [[eduskuntatoimittaja]]na 1976–1991 ja varapäätoimittajana 1989–1991.<ref name="matrikkeli"/> Hän toimi myös luottamustehtävissä [[Suomen Kansan Demokraattinen Liitto|SKDL]]:n puolue-elimissä.
Laakso aloitti yhteiskunnallisen vaikuttamisen koululais- ja opiskelijaliikkeessä 1960-luvulla. Laakso oli ensimmäisen kerran ehdolla eduskuntaan [[Eduskuntavaalit 1975|vaaleissa 1975]].<ref name="sk2010"/> SKP:n ja SKDL:n kannattajien ryhmityttyä Vasemmistoliitoksi Laakso nousi [[Eduskuntavaalit 1991|vaaleissa 1991]] eduskuntaan uuden puolueen listalta. Kansanedustajana hän keskittyi ulko- ja turvallisuuspoliittisiin kysymyksiin ja toimi koko eduskuntauransa ajan [[Puolustusvaliokunta|puolustusvaliokunnan]] jäsenenä. Vuosina 1991–2007 hän oli valiokunnan varapuheenjohtaja. Vuosina 1992–2003 Laakso toimi myös [[Euroopan neuvosto]]n
Laakso on arvostellut kärkevästi niin [[Euroopan unioni|EU:ta]] kuin [[Pohjois-Atlantin liitto|NATOakin]], ja oli usein törmäyskurssilla puolueensa maltillisen puheenjohtajan [[Suvi-Anne Siimes|Suvi-Anne Siimeksen]] kanssa. Siimes erosi Vasemmistoliiton puheenjohtajan tehtävästä 2. maaliskuuta 2006 ilmoittaen, että ei halua olla tukemassa entisten taistolaisten valitsemista eduskuntaan. Siimes oli valittu [[Uudenmaan vaalipiiri]]stä kuten Laaksokin.
Rivi 52:
Vuonna 2018 julkaistussa Euroopan neuvoston korruptiota tutkineen ryhmän raportissa kerrotaan Laakson toimineen Azerbaidžanin lobbarina vähätellen maan ihmisoikeusloukkauksia.<ref>[https://yle.fi/uutiset/3-10172971 Talouselämä: Euroopan neuvoston tutkimusryhmä väittää vasemmistoliiton Jaakko Laakson toimineen Azerbaidzhanin lobbarina] Yle, 2018</ref> Laakso myöntää lobbauksen.<ref>[https://yle.fi/uutiset/3-10173484 Ex-kansanedustaja vastaa korruptioväitteisiin: Myöntää lobbauksen, mutta kiistää lahjukset – "Täysin perätön väite"] Yle, 2018</ref> Kesäkuussa 2018 Euroopan neuvoston sääntökomitea katsoi Laakson loukanneen lievästi neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen eettisiä sääntöjä ja antoi tälle elinikäisen porttikiellon Euroopan neuvoston ja parlamentaarisen yleiskokouksen tiloihin. Tutkimusryhmän raportin mukaan Laakso nähtiin usein lobbaamassa parlamentaarikkoja yleiskokouksen käytävillä Azerbaidžanin puolesta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.verkkouutiset.fi/vasemmistoliiton-ex-kansanedustaja-jaakko-laaksolle-elinikainen-porttikielto-euroopan-neuvostoon/|nimeke=Vasemmistoliiton ex-kansanedustaja Jaakko Laaksolle porttikielto Euroopan neuvostoon|tekijä=Summanen, Kasperi|julkaisu=Verkkouutiset.fi|ajankohta=6.7.2018|viitattu=6.7.2018}}</ref>
Euroopan
Kyseessä on myös lahjonta, sillä Azerbaidžan on pyrkinyt lobbaamaan ja lahjomaan parlamentaarisen yleiskokouksen jäseniä. Laakso toimi huhtikuussa 2018 bulgarialaisen Gisdi-nimisen järjestön edustajana vaalitarkkailijana presidentinvaaleissa. Raportin mukaan vaalit olivat demokraattiset, mutta raportin kuvaus vaalien avoimuudesta eroaa jyrkästi Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö [[Etyj]]in tekemistä huomioista.<ref>[https://www.is.fi/politiikka/art-2000005745735.html Tästä on kyse ex-kansanedustaja Jaakko Laakson elinikäisessä porttikiellossa Euroopan neuvostoon.] Ilta-Sanomat 6.7.2018</ref>
| |||