Ero sivun ”Uhudin taistelu” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 39:
Uhudin taistelu oli ollut muslimien tappio ja Muhammedkin oli selviytynyt vain vaivoin. Mekkalaisten väitettiin silponeen taistelukentällä kaatuneiden muslimien ruumiita. Mekkalaiset eivät kuitenkaan hyödyntäneet voittoaan tehokkaasti ja muslimit saattoivat palata Medinaan. Yhteenotot mekkalaisten ja muslimien välillä jatkuivat pienimuotoisempina, mutta [[islam]]in asema vahvistui hiljalleen monien [[beduiinit|beduiinien]] omaksuessa uuden uskon. Mekkalaiset yrittivät tuhota muslimit vielä kerran vuonna 627 niin sanotussa [[vallihautasota|vallihautasodassa]].<ref name="isl" />
 
[[Koraani]]n suuran 3 jakeet 121-179 käsittelevät Koraanin islamilaisen tulkinnan mukaan Uhudin taistelua ja. Koraani antaa kuvan tappiosta ihmisten tottelemattomuuden seurauksena sekä koettelemuksena, joka erotti vilpittömät ja välinpitämättömät toisistaan.<ref name="isl" /> [[Jaakko Hämeen-Anttila|Jaakko Hämeen-Anttilan]] mukaan mekkalaisten hyökkäykset johtivat myös siihen, että ''"Profeetta Muhammadille annettiin ohjeet puolustautumiseen".''<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/sanomapro/art-2000002806446.html|nimeke=Jos et tiedä Koraanista mitään, opettele edes tämä|tekijä=Tommi Nieminen|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=8.3.2015|julkaisija=|viitattu=}}</ref> Jumala antoi siis tässä vaiheessa Muhammedille luvan vääräuskoisten surmaamiseen, mikä kirjattiin myös Koraanin useisiin kohtiin.
 
== Historiatieteen näkökulma ==
Historiatieteessä ei hyväksytä yliluonnollisia selityksiä, joten Hämeen-Anttilan käsitystä Jumalan antamista ohjeista voion pitääpidetty ei-tieteellisenäepätieteellisenä. Uhudin taisteluataistelussa koskevaton ongelmatmuitakin ongelmia, ja ne liittyvät siihen, että kaikki sitätaistelua koskevat tiedot perustuvat ainoastaan myöhäisiin islamilaisiin lähteisiin.<ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä=Jaakko Hämeen-Anttila|Nimeke=Islamin käsikirja|Vuosi=2012|Sivu=13|Julkaisija=Otava}}</ref> [[Jaakko Hämeen-Anttila]] on arvioinut niiden yleistä luotettavuutta seuraavasti:<ref name=":0" />
{{sitaatti|''Länsimainen islam-tutkimus on kuitenkin varsinkin viimeisten kahden vuosikymmenen aikana asettanut tämän aineiston kyseenalaiseksi, sillä Koraania lukuunottamatta kaikki kirjalliset lähteet ovat huomattavasti, osin jopa kaksi vuosisataa profeetta Muhammadin elämää myöhäisempiä. Uusimman tutkimuksen mukaan tiedämme siis yllättävän vähän islamin kaikkein varhaisimmasta historiasta ja profeetta Muhammadin elämästä''.|}}Ignaz Goldziher arvioi vuonna 1890, ettei mikään islamilaisen tarinaperinteen ''(hadith)'' osa täyttänyt tieteellisen tiedon vaatimuksia.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://archive.org/details/goldziher-muslim-studies-2cleaned/page/n1|nimeke=Muslim Studies II (Muhammedanische Studien)|tekijä=Ignaz Goldziher|julkaisu=New York Sate University Press|ajankohta=1890/1971|julkaisija=New York Sate University Press|viitattu=}}</ref> Samasta asiasta kirjoittaa Hämeen-Anttila seuraavasti:<ref name=":1">{{Kirjaviite|Tekijä=Jaakko Hämeen-Anttila|Nimeke=Johdatus Koraaniin|Vuosi=2006|Sivu=182-193|Julkaisija=Gaudeamus}}</ref>