Ero sivun ”Rasvakudos” versioiden välillä

[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Aiheesta muualla, linkitystä ym
→‎Tehtävät: Siirto toiseen kohtaan
Rivi 12:
 
== Tehtävät ==
 
Suurin osa elimistön varastoenergiasta on rasvaa, sillä siinä on runsaasti [[energia]]a painoyksikköä kohti.<ref name="Bios 4">{{Kirjaviite | Tekijä= Happonen, Holopainen, Sariola, Sotkas, Tenhunen, Tihtarinen-Ulmanen, Venäläinen | Nimeke= Bios 4 - Ihmisen biologia| Vuosi=2005| Sivu=86| Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija = WSOY | Tunniste = ISBN 978-951-0-27632-7 }} </ref> Ihmisen aiemmassa [[evoluutio]]n vaiheessa rasva oli tärkeää vararavintoa ja rasvan kertymisestä [[vatsa]]n seudulle oli hyötyä. Nykyään{{selvennä|Eikä se ennen aiheuttanut näitä haittoja? Miksi ei?}} vatsan seudun ylimääräinen rasva altistaa mm. [[sokeritauti|sokeritaudille]], [[aivohalvaus|aivohalvaukselle]] ja [[sydänkohtaus|sydänkohtaukselle]]. Liika rasva häiritsee maksan normaalia toimintaa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä= Happonen, Holopainen, Sariola, Sotkas, Tenhunen, Tihtarinen-Ulmanen, Venäläinen | Nimeke= Bios 4 - Ihmisen biologia| Vuosi=2005| Sivu=163| Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija = WSOY | Tunniste = ISBN 978-951-0-27632-7 }} </ref>
Rasvakudos tuottaa [[adipokiini|adipokiineiksi]] kutsuttuja [[hormoni|hormoneja]], [[entsyymi|entsyymejä]] ja [[proteiini|proteiineja]], joita ei synny muualla kehossa. Adipokiinihormoneita tunnetaan tällä hetkellä jo yli 50 eri tyyppiä ja ne säätelevät esimerkiksi ruokahalua, verisuonten uudismuodostusta, verenpainetta, immuunivastetta ja insuliiniherkkyyttä.<ref>Rasva säätelee terveyttä. Jani kaaro. Hyvä Terveys 21.3.2011. https://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/laihdutus/rasva_saatelee_terveytta</ref>
 
Normaali määrä ihonalaista rasvaa näyttäisi suojaavan etenkin naisia sydänsairauksilta, mutta liian paksu rasvakudos ja etenkin vatsaontelon rasvakertymät altistavat valtimonkovettumataudille. Ihonalaisessa rasvakerroksessa syntyy tulehdusta hillitsevää adiponektiini-hormonia, joka ehkäisee plakkien muodostumista verisuonten seinämiin. Kyseisen hormonin määrä on suurimmillaan niillä, joilla on normaalin paksuinen ihonalainen rasvakerros, ja vähenee rasvakerroksen lisääntyessä.<ref>Rasva säätelee terveyttä. Jani kaaro. Hyvä Terveys 21.3.2011. https://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/laihdutus/rasva_saatelee_terveytta</ref>
<ref>Rasva säätelee terveyttä. Jani kaaro. Hyvä Terveys 21.3.2011. https://www.hyvaterveys.fi/artikkeli/laihdutus/rasva_saatelee_terveytta</ref>. Tämän lisäksi rasvakerros lähettää viestiproteiineja [[aivot|aivoihin]], maksaan ja [[haima]]an ja vastaanottaa niitä kaikkialta kehosta. Ensimmäinen löydetty adipokiini oli [[leptiini]].
 
Rasvakudoksen tehtävänä on myös varastoida energiaa, jota käytetään muuan muassa öisin ihmisen nukkuessa.
Suurin osa elimistön varastoenergiasta on rasvaa, sillä siinä on runsaasti [[energia]]a painoyksikköä kohti.<ref name="Bios 4">{{Kirjaviite | Tekijä= Happonen, Holopainen, Sariola, Sotkas, Tenhunen, Tihtarinen-Ulmanen, Venäläinen | Nimeke= Bios 4 - Ihmisen biologia| Vuosi=2005| Sivu=86| Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija = WSOY | Tunniste = ISBN 978-951-0-27632-7 }} </ref> Ihmisen aiemmassa [[evoluutio]]n vaiheessa rasva oli tärkeää vararavintoa, jajoten rasvan kertymisestä [[vatsa]]n seudulle oli hyötyä. Nykyään{{selvennä|Eikä se ennen aiheuttanut näitä haittoja? Miksi ei?}} vatsan seudun ylimääräinen rasva altistaa mm. [[sokeritauti|sokeritaudille]], [[aivohalvaus|aivohalvaukselle]] ja [[sydänkohtaus|sydänkohtaukselle]].kertyminen Liikatakasi rasvaihmisten häiritseeselviämisen maksanniukempien normaaliaaikojen toimintaayli.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä= Happonen, Holopainen, Sariola, Sotkas, Tenhunen, Tihtarinen-Ulmanen, Venäläinen | Nimeke= Bios 4 - Ihmisen biologia| Vuosi=2005| Sivu=163| Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija = WSOY | Tunniste = ISBN 978-951-0-27632-7 }} </ref>
 
Ihonalaiskerroksen rasva toimii ihon ohella [[lämmöneriste]]enä, joka estää elimistön sisäosien lämpötilavaihtelut. Rasva [[lämmönjohtavuus|johtaa lämpöä]] huomattavasti huonommin kuin muut kudostyypit, joten se on keholle erityisen tärkeä lämpötilan vakauttaja.<ref name="Haug">{{Kirjaviite | Tekijä= Haug, Sand, Sjaastad | Nimeke= Ihmisen fysiologia | Vuosi=1999| Sivu=414| Julkaisupaikka=Porvoo | Julkaisija = WSOY | Tunniste = ISBN 951-0-19882-x }} </ref>
 
Rasvakudos suojaa [[silmä]]ä, joka sijaitsee rasvakudoksen ympäröimänä [[pääkallo]]n luiden muodostamassa suppilomaisessa [[silmäkuoppa|silmäkuopassa]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä= Happonen, Holopainen, Sariola, Sotkas, Tenhunen, Tihtarinen-Ulmanen, Venäläinen | Nimeke= Bios 4 - Ihmisen biologia| Vuosi=2005| Sivu=112| Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija = WSOY | Tunniste = ISBN 978-951-0-27632-7 }} </ref> Rasvakudos toimii myös sisäelinten suojakerroksena.
 
Rasvakudos tuottaa [[hormoni|hormoneja]] kuten [[adiponektiini]], [[entsyymi|entsyymejä]] ja [[proteiini|proteiineja]], joita ei synny muualla kehossa. Tämän lisäksi se lähettää viestiproteiineja [[aivot|aivoihin]], maksaan ja [[haima]]an ja vastaanottaa niitä kaikkialta kehosta. Rasvasolujen erittämiä hormoneja, proteiineja ja entsyymejä kutsutaan [[adipokiinit|adipokiineiksi]]. Ensimmäinen löydetty adipokiini oli [[leptiini]], mutta nykyisin niitä tunnetaan jo yli viisikymmentä.
 
== Ruskea rasvakudos ==