Ero sivun ”Kirkko (rakennus)” versioiden välillä

Alun perin kokoonuttiin juutalaisen tavan mukaisesti [[Synagoga|synagogassa]] ja [[Herodeksen temppeli|Jerusalemin temppelissä]], mutta oli myös yleistä että seurakunnat kokoontuivat ihmisten luona näidenmissa kodeisa. Osa tutkijoista uskoo että naisilla saattoi kotiseurakunnissa olla olleen merkittävä valta päättää siitä keitä ja mitä he ovat päästäneet koteihinsa opettamaan.<ref>[https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/vaitos-naiset-auktoriteetteja-kodeissaan-kokoontuneissa-varhaiskristillisissa-seurakunnissa Väitös: Naiset auktoriteetteja kodeissaan kokoontuneissa varhaiskristillisissä seurakunnissa] ''Kirkko ja kaupunki'' 08.12.2016</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/ensimmaisella-vuosisadalla-oli-myos-naisten-johtamia-seurakuntia|nimeke=Naisilla oli paljon valtaa ensimmäisen vuosisadan seurakunnissa|julkaisu=www.kirkkojakaupunki.fi|viitattu=2019-08-28|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref> Alkuun seurakuntapalvelukset olivat yksinkertaisia, niissä laulettiin hymnejä, ylistettiin kristussa, syötiin yhdessä sekä jaettiin ruokaa köyhille ja leskille.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://faculty.georgetown.edu/jod/texts/pliny.html|nimeke=Pliny and Trajan on the Christians|julkaisu=faculty.georgetown.edu|viitattu=2019-08-28}}</ref> Hiljalleen yksityistiloista alettiin muovata erityisiä jumalapalvelustiloja, joista vanhimmat ovat 200-luvulta. Kirkkotiloista tuli sallittuja kuitenkin vasta [[Milanon edikti]]n jälkeen 313, jolla keisari [[Konstantinus Suuri|Konstantinus]] salli yleisen uskonnonvapauden kailkille uskonnoille.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/sp?open&cid=Content390EB3 | Nimeke = Kirkkotila ja kirkkoarkkitehtuuri| Julkaisija = Suomen ev-lut kirkko| Viitattu = 23.11.2015}}</ref> 300-luvulla alkoi myös uusien kirkkojen rakentamisen buumi ja tuolta ajalta esimerkiksi on esitetty olevan [[Pyhän haudan kirkko|Jerusalemin Pyhän haudan kirkko]] ja [[Jeesuksen syntymäkirkko|Betlehemin Syntymäkirkko]]. Antiikin loppuvaiheilla rakennettujen kirkkojen esikuvina toimivat julkisiin kokoontumisiin tarkoitetut hallit eli [[Basilika (arkkitehtuuri)|basilikat]]. Alkujaan monet kirkot rakenettiin jonkin [[marttyyri]]n tai [[Pyhimys|pyhän ihmisen]] haudalle. Etenkin alttarin tuli olla haudan yläpuolella. Kun ajan myötä kirkkoja tuli niin paljon ja uusille seuduille, haudan vaatimuksesta luovuttiin, mutta alttarin tuli sisältää [[pyhäinjäännös|pyhäinjäännöksen]].<ref>Martling 1993, 52–53</ref> Myöhemmin keskiajalla kirkon vaurastuttua kirkkorakennuksista tehtiin suuria ja näyttäviä Jumalan kunniaksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://opinnot.internetix.fi/fi/materiaalit/hi/hi1/2_keskiajan_eurooppa/lisalukemistoa/0701_keskiajan_kirkkorakennus | Nimeke = Keskiajan kirkkorakennus| Julkaisupaikka = Internetix| Julkaisija = Otavan Opisto| Viitattu = 23.11.2015}}</ref>