Ero sivun ”Oikeaanjohdetut kalifit” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 55:
Ensimmäinen arabivaltion hallitsija, josta on jäänyt historiaan arkeologisia jälkiä, kuten kolikoita ja piirtokirjoituksia, on [[Mu’awiya]] (vallassa vuodet 660-680) .<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Popp, Volker|Nimeke=The hidden origin of Islam|Vuosi=2010|Luku=Islam’s “Hidden” Origin.|Sivu=38|Julkaisija=Prometheus Books|Kieli=englanti}}</ref> Ensimmäinen hallitsija, joka käytti itsestään nimitystä "kalifi" oli [[Abd al-Malik ibn Marwan]] (685-705).
Koska neljästä "oikeaan johdetusta kalifista" ei ole löytynyt aikalaislähteitä, heidän on myös arveltu olleen abbasidikaudella luotuja persialaiseen nelilukuun perustuvia mielikuvitushahmoja, jotka mytomorfisesti rinnastuivat Adamiin, Nooaan, Abrahamiin ja Moosekseen.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Volker Popp|Nimeke=Biblische Strukturen in der islamischen Geschichtsdarstellung. Teoksessa: Markus Gross & K-H. Ohlig /toim.). Schlaglichter. Die beiden ersten islamischen Jahrhunderte|Vuosi=2008|Sivu=46-53|Julkaisija=Schiler}}</ref> [[Jaakko Hämeen-Anttila]]n mukaan nykyään valtaosa islamin varhaishistorian tutkijoista katsoo, että yksittäisten ''hadithien'' osalta onkin lähes mahdoton sanoa, ovatko ne aitoja.<ref>Hämeen-Anttila, 2004, 20</ref> Eräiden muiden mukaan ei ole varmuutta yhdenkään ''hadithin'' aitoudesta eli siitä, että 800-luvulla tallennettu suullinen tarina olisi peräisin jo 600-luvulta.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Ibn Warraq|Nimeke=The Quest for the Historical Muhammad|Vuosi=2000|Sivu=49|Julkaisija=Prometheus Books}}</ref> Tämä tekee kalifien historiallisuuden
Kriittiset historiantutkijat ovat arvelleet, että vuodesta 622 alkanut sekasorron kausi Lähi-idässä ei saanut alkuaan vähäväkiseltä Arabian niemimaalta tulleesta hyökkäyksestä. Sen lähtökohtana oli sen sijaan sassanidivaltakunnan romahdus Bysantille koetun tappion jälkeen sekä Bysantin vetäytyminen Lähi-idästä, kun sen sotilaallinen hallinta kävi sille liian kalliiksi. Valta jäi jaettavaksi Syyriassa ja Persiassa asuneille, osittain jo kristinuskoon kääntyneille arabiheimoille. Nämä olivat vanhastaan jakutuneet molempien suurvaltojen vasalleiksi ja liittolaisiksi. Seuranneen heimosodan voittajaksi selviytyi 660-luvulle tultaessa Muawija, joka luultavasti oli Bysanttia palvellut irakilainen arabikenraali. Hän käytti virkakielenä kreikkaa ja löi kolikoita, joissa oli kristillisiä tunnuksia. <ref>Popp, 2010, 34-45</ref><ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Nevo, Y. E. & Koren, J.|Nimeke=Crossroads to Islam. The origins of the Arab religion and the Arab state|Vuosi=2003|Sivu=|Julkaisija=Prometheus Books}}</ref>
== Lähteet ==
| |||