Ero sivun ”Oikeaanjohdetut kalifit” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 23:
=== Ali ibn Abi Talib (656-661) ===
Neljäs kalifi [[Ali ibn Abi Talib]] oli Muhammedin ottopoika, vävy ja serkku. Hän nousi valtaan arabien sisällissodan voittajana ja siirsi pääkaupungin Kuufaan Irakissa. Muun muassa Muhammedin lempivaimo [[Aiša|Aisha]] oli mukana Uthmanin vastaisessa kamelitaistelussa, joka käytiin lähellä Badria ja jonka Uthman voitti. Syyrian kuvernööri [[Muawija I|Muawija]] (Uthmanin serkku) ei kuitenkaan tunnustanut uutta kalifia. Siffinin taistelu vuonna 657 ei tuonut asiaan ratkaisua. Alin kannattajista osa kääntyi häntä vastaan, koska Ali oli sopinut Muawijan kanssa. Näiden kharijilaisten joukosta eräs sitten murhasi Alin moskeijan aamurukouksessa. <ref name=":0" /> Alin kannattajat, šiialaiset, ryhtyivät tukemaan kalifiksi tämän poikaa Husainia. Sillä välin Muawija julistautui kalifiksi Damaskoksessa.<ref name=":0" />
Ensimmäinen fitna
Islamin ensimmäinen sisällisota alkoi vuonna 656, kun Egyptistä tulleet kapinalliset surmasivat kolmannen kalifin Uthmanin. [[Ali ibn Abi Talib|Alin]] valinta seuraavaksi kalifiksi tapahtui edelleen varhaisen islamin kääntymisen antaman auktoriteetin nojalla. Yhteisön jakamatonta tukea Ali ei kuitenkaan saanut. Syyrian Umaija-sukuinen kuvernööri [[Muawija I|Muawija]] katsoi sukunsa vaikutusvaltaisimpana jäsenenä velvollisuudekseen kostaa Uthmanin kuoleman. Ali ei tosin varsinaisesti ollut vastuussa murhasta, mutta hänen voi tulkita liittoutuneen niiden [[Irak|Irakissa]] ja [[Egypti|Egyptissä]] asuvien tyytymättömien piirien kanssa, joita pidettiin syypäinä murhaan. [[Kuufa|Kuufassa]] Alilla oli vankka kannatus, ja siirtäessään pääkaupunkinsa sinne hän oli joutunut turvautumaan Uthmanin vihamisesten apuun. Muawija vaati Alia rankaisemaan näitä kuufalaisia, mutta Ali ei suostunut.
Samaan aikaan Mekassa nostivat kapinalipun kaksi Quraish-heimon merkittävää jäsentä, jo aiemmin yhteisön johtajuudesta haaveita eätelleet Talha ibn Ubaidallah ja al-Zubairin ja [[Aiša|Aishan]] liittoutuma. Joulukuussa 656 Ali löi mekkalaiset haastajansa surmaten Talhan ja al-Zubairin sekä toimittaen Aishan kotiarestiin Medinaan. Taistelu tunnetaan Kamelitaisteluna, Aisha näet seurasi taistelun kulkua naisten perinteiseen tapaan kamelin selästä. Keväällä 657 kaksi jäljelle jäänyttä kilpailijaa, Ali ja Muawija, kohtasivat Siffinissä [[Eufrat|Eufratin]] varrella. Kun taistelussa ei päästy ratkaisuun, päädyttiin asettamaan sovittelukomitea. Sovitteluun suostuminen vahingoitti Alin asemaa, olihan hän hallitseva kalifi. Osa hänen kannattajistaan esitti vastalauseensa poistumalla hänen joukoistaan; heidät tunnetaankin ''kharijilaisina'', "poistuneina", "uloslähtijöinä". Sovittelu ei tuonut ratkaisua, ja vuonna 660 Syyrian arabit julistivat Muawijan kalifiksi. Ennen kuin tähän kahden kalifin tilanteeseen saatiin ratkaisua, eräs kharijilainen surmasi Alin Kuufan moskeijassa. Ensimmäinen sisällissota päättyi, kun yhteisö Alin kuoleman jälkeen lähes yksimielisesti tunnusti Muawijan kalifaatin. Näin umman yhtenäisyys palautui.<ref>Heikki Eskelinen: Maailmanhistorian käännekohtia 2 - Uskontulet, Otava. 1980. ISBN 951-1-06033-3</ref>
== Sotamenestyksen arviointia ==
| |||