Ero sivun ”Avokado” versioiden välillä

Avokadopuu kasvaa noin 20 metriä korkeaksi ja sen ikivihreät lehdet ovat 12–25 &nbsp;cm pitkiä. Puun varsin huomaamattomat kukat ovat kellanvihreitä ja halkaisijaltaan 5–10 &nbsp;mm. Hedelmä on 7–20 &nbsp;cm pitkä ja painaa 100–1000 grammaa. Siinä on 3–5 &nbsp;cm kokoinen siemen. Maailman suurimman, 2,19 &nbsp;kg painaneen avokadon kasvatti [[venezuela]]lainen Gabriel Ramirez Nahim vuonna [[2009]].<ref>{{Kirjaviite | Nimike = Guinness World Records 2017 | Sivu = 88 | Julkaisija = Sanoma Media Finland Oy | Vuosi = 2016 | ISBN = 978-951-32-4329-6}}</ref>

| [[Proteiini|Proteiineja]] || 2,6g6&nbsp;g

| [[Rasva]]a || 19,4 &nbsp;g

| [[Hiilihydraatti|Hiilihydraatteja]] || 2 &nbsp;g

| [[Kuitu|Kuituja]] || 6,7 &nbsp;g

| [[A-vitamiini]]a || 5,2 &nbsp;µg

| [[C-vitamiini]]a || 10,2 &nbsp;mg

| [[B1-vitamiini]]a || 0,07 &nbsp;mg

| [[B2-vitamiini]]a || 0,16 &nbsp;mg

| [[E-vitamiini]]a || 2,1 &nbsp;mg

| [[K-vitamiini]]a || 20,0 &nbsp;µg

| [[Kalsium]]ia || 15,0 &nbsp;mg

| [[Rauta]]a || 0,5 &nbsp;mg

| [[Kalium]]ia || 400 &nbsp;mg

| [[Magnesium]]ia || 29,0 &nbsp;mg

| [[Natrium]]ia || 6,0 &nbsp;mg

| [[Fosfori]]a || 31,0 &nbsp;mg

! colspan=2|Suurimmat avokadontuottajamaat [[2005]]<br>(tonnia)<ref>[http://faostat.fao.org/ FAOSTAT]</ref>

Avokadopuu tuottaa keskimäärin 120 [[hedelmä]]ä vuodessa. Kaupallisissa hedelmätarhoissa hedelmiä tuotetaan tavallisesti noin 7seitsemän tonnia hehtaarilta, mutta jotkin tarhat pystyvät jopa 20 tonnin hehtaarituottoon. Avokadon viljelyssä ongelmana on, että usein se tuottaa vuoron perään hyviä ja huonoja satoja. Tämä johtuu siitä, että jos puu ei esimerkiksi kylmyyden vuoksi menesty jonakin vuonna, seuraavana se on sitäkin tuottoisampi.

Avokado sisältää enemmän rasvaa kuin useimmat muut hedelmät. Suurin osa rasvasta on [[kertatyydyttymätön rasvahappo|kertatyydyttymätön]]tä. Kokonainen keskikokoinen avokado sisältää noin neljänneksen päivittäisestä [[tyydyttynyt rasvahappo|tyydyttyneen rasvan]] saantisuosituksesta.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=KASVIKSET, MARJAT JA HEDELMÄT | Ajankohta= | Osoite=http://www.avoin.helsinki.fi/materiaalit/ravitsemustiede/01_rar_kasvikset.shtml | Julkaisija=Helsingin yliopisto | Luettu= | Kieli= }}</ref> Avokadoissa on 60 prosenttia enemmän [[kalium]]ia kuin [[ruokabanaani|banaaneissa]]. Niissä on myös paljon [[B-vitamiini|B-]], [[E-vitamiini|E-]] ja [[K-vitamiini]]a. Avokadon painosta noin kaksi kolmasosaa on vettä.

Avokadon hedelmäliha on väriltään kellanvihreästä kullankeltaiseen. Se hapettuu ja muuttuu ruskeaksi nopeasti joutuessaan kosketuksiin ilman kanssa. Tätä voidaan ehkäistä [[sitruuna|sitruuna-]] tai [[limetti]]mehulla. Niiden sisältämä [[C-vitamiini]] toimii hapettumista estävänä [[antioksidantti]]na. Toinen keino on pitää avokadoja lämpimässä (n. 40 &nbsp;°C) vedessä muutaman tunnin ajan ennen kuorimista. Tämä sulkee hapettumista aiheuttavat [[entsyymi]]t vaikuttamatta makuun tai rakenteeseen. Avokadosta syödään vain hedelmäliha, ei kuoria eikä siementä.

[[KuvaTiedosto:Avocado 13.JPG|thumb|rightpienoiskuva|Lehdet]]

[[KuvaTiedosto:Persea americana flowers 2.JPG|thumb|rightpienoiskuva|Avokadon kukkia syksyllä]]

[[KuvaTiedosto:Fiori e frutti di avocado.JPG|thumb|rightpienoiskuva|Kukkia ja hedelmiä]]

Avokadoja lienee syöty Etelä-[[Meksiko]]ssa jo 8000 vuotta sitten ja viljelty 7000 vuotta sitten.<ref name="kasvikset"/> Ensimmäiset tiedot avokadosta [[Eurooppa|Euroopassa]] ovat peräisin vuodelta [[1519]]. [[1700-luku|1700-luvulla]] eurooppalaisetEurooppalaiset merimiehet käyttivät 1700-luvulla avokadoa levitteenä keksien päällä. Kasvia tavattiin [[Indonesia]]ssa ensimmäisen kerran vuonna [[1750]], [[Brasilia]]ssa vuonna [[1809]], [[Palestiina]]ssa [[1908]] ja [[Australia]]ssa sekä [[Etelä-Afrikka|Etelä-Afrikassa]] [[1800-luku|1800-luvun]] loppupuolella.<ref name="indexfresh"/>

[[Carl Schmidt]] kehitti vuonna [[1911]] Fuerte-lajikkeen, johon [[Kalifornia]]n viljely perustui monta vuotta.<ref name="indexfresh">http://www.indexfresh.com/avocado_history.htm</ref> Vuonna [[1935]] postinkantaja [[Rudolph Hass]] patentoi Hass-lajikkeen, joka on ainoa avokadolajike, jota voidaan viljellä ympäri vuoden.<ref name="whatscooking"/> Hän oli ostanut A. R. Rideoutilta avokadopuun siemeniä, jotka istutti pihalleen. Lajike kehittyi ilmeisesti sattumalta. Jokainen nykyinen Hass-puu polveutuu Rudolphin kasvattamasta yksilöstä, joka kuoli vuonna [[2002]].<ref name="whatscooking"/> Hass-avokadojen kuori on tumma ja hiukan ryppyinen, ja hedelmäliha hyvin kermainen. Nykyisin se on suosituin ja kasvatetuin avokadolajike.<ref name="indexfresh"/>