Ero sivun ”Katsastus” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 54:
[[Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö]] antoi 30. huhtikuuta 1941 päätöksen, jonka nojalla maa jaettiin eri [[lääni|lääneissä]] oleviin katsastusalueisiin. Uusi katsastustointa koskeva päätös tuli voimaan 5. huhtikuuta 1948, jolloin katsastusalueita oli 21. Katsastusmiesten lähin esimies oli kunkin läänin [[maaherra]] ja katsastustoimen ylin valvoja kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön ylitarkastaja. Kullakin katsastusalueella toimineen katsastusmiehen tehtävänä oli moottoriajoneuvojen katsastuksen lisäksi valvoa alueellaan olevien [[autokoulu]]jen toimintaa sekä yhdessä [[Liikkuva poliisi|Liikkuvan poliisin]] kanssa liikennettä yleensä.<ref>O. Pohjanen ja A. I. Walli: ''Uusi autokirja (17. painos), s. 515–522. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1954.</ref> Katsastusmies oli kiertävä virkamies, jonka toimialueeseen kuului useita kymmeniä kuntia. Kuulutus kullakin paikkakunnalla vuosittain pidettävästä ajoneuvojen katsastustilaisuudesta julkaistiin sanomalehdissä. Esimerkiksi [[Pori]]n katsastusalueen katsastustilaisuudet alkoivat säännöllisesti keväisin [[Ahlainen|Ahlaisista]]. Kun autojen määrä alkoi voimakkaasti kasvaa 1960-luvulla, katsastusmiesten avuksi nimitettiin apulaiskatsastusmiehiä.<ref>Jorma Rimpelä (toim.): ''Porin Autoteknillinen Yhdistys 1937–1987'', s. 104–105. Pori: Porin Autoteknillinen Yhdistys ry, 1987. ISBN 951-99817-7-2.</ref>
Autokannan voimakas kasvu 1950- ja varsinkin 1960-luvulla lisäsi tuntuvasti katsastusmiesten työmäärää, jolloin heidän avukseen nimitettiin vara- ja apulaiskatsastusmiehiä. Katsastusaikoja alettiin porrastaa vuodesta 1952 lähtien, jolloin kaikkien autonomistajien ei tarvinnut enää tulla katsastukseen kesäkuun loppuun mennessä. Vuonna 1962 vapautettiin uudet henkilöautot ensimmäisen vuoden katsastuksesta. Kun vuonna 1952 Suomessa työskenteli 28 vakituista katsastusmiestä, vuonna 1964 vakituisia katsastusmiehiä oli 29, apulaiskatsastusmiehiä kaksi ja varakatsastusmiehiä 133. Vuonna 1952 Helsingissä suoritettiin liki 20 000 katsastusta, vuonna 1964 määrä oli noussut 75 000:een. Autojen katsastus tapahtui pitkälle 1960-luvulle saakka taivasalla tai alkeellisessa katoksessa. Suomen ensimmäinen uudenaikainen katsastusasema valmistui [[Rauma]]lle vasta vuonna 1974.<ref>Pertti Kaarna: ''Ajetaanpa automobiililla'', s. 107–108. Helsinki: Suomen Automobiili-Historiallinen Klubi, 1989. ISBN 951-90059-0-3.</ref>
Vuonna 1968 toiminta valtiollistettiin [[Autorekisterikeskus|Autorekisterikeskuksen]] osaksi. Vuoden 1996 alusta toiminta eriytettiin omaksi [[osakeyhtiö]]kseen Suomen Autokatsastus Oy:ksi. Jo sitä ennen oli vuodesta 1994 lähtien sallittu rajoitetusti yksityinen toiminta. Suomen ensimmäisen yksityinen katsastusasema perustettiin Joutsaan. Vuonna 2003 valtio myi Suomen autokatsastuksen suomalaiselle pääomasijoittajalle ja yhtiön johdolle. Yhtiön nimeksi tuli [[A-Katsastus|A-Katsastus Oy]]. Vuonna 2006 suurimmat katsastajat A-Katsastus Oy ja K1-Katsastajat myytiin ulkomaalaisille pääomasijoittajille. A-Katsastuksen omistajaksi tuli englantilainen Bridgeport Capital ja K1-katsastajien omistajaksi espanjalainen Applus. Näiden yritysten hallussa on noin 70 prosenttia katsastusmarkkinoista. Loppu jakautuu noin 120 pienemmän yrityksen kesken.<ref name="lausti">Veikko Lausti: [http://www.hs.fi/tulosta/1135259326082 Kilpailu vapautui, hinnat nousivat], Helsingin Sanomat, 14.8.2010. Viitattu 14.8.2010.</ref>
| |||