Versio 7. toukokuuta 2019 kello 11.16 muokkaa Fiwiki-tools-bot (keskustelu \| muokkaukset) botit 85 035 muokkausta p Botti korvasi luokan IKL:n poliitikot luokalla Isänmaallisen Kansanliikkeen poliitikot ← Vanhempi muutos		Versio 20. lokakuuta 2019 kello 14.00 muokkaa kumoa MsaynevirtaBOT (keskustelu \| muokkaukset) 13 545 muokkausta p -w using AWB Uudempi muutos →
Rivi 37: ===Toiminta ilmavoimissa=== Somersalo liittyi Suomen armeijaan [[majuri]]na vuonna 1918 [[Suomen sisällissota\|sisällissodan]] jälkeen. Hän oli yleisesikunnan keskusosaston päällikkö 1918–1919 ja operatiivisen osaston päällikkö ~~1919–[[1920]]~~1919–1920. Hän toimi [[Suomen ilmavoimat\|Suomen Ilmavoimien]] neljäntenä komentajana [[26. lokakuuta]] [[1920]] – [[2. helmikuuta]] [[1926]]. Majuri Somersalon kaudella ilmavoimille tehtiin useita jopa 10-vuotisia kehitysohjelmia, joita ei kyetty toteuttamaan määrärahojen puutteen vuoksi. Suomessa oli jo kokemusta lentokoneiden korjaus-, kokoonpano- ja pienimuotoisesta rakennustoiminnasta (muun muassa vesilentokoneiden kellukkeita ilmailutelakalla). Tältä pohjalta vuoden 1920 loppupuolella aloitettiin lentokonetehtaan suunnittelu. Tarkoitus oli saada ilmavoimille kalustoa ja säästää rahaa, erityisesti ulkomaan valuuttaa. [[Hansa-Brandenburg W.33]] -koneen lisenssi hankittiin vuonna 1921 ja [[Valtion lentokonetehdas\|lentokonetehdas]] aloitti toimintansa vielä samana vuonna Suomenlinnassa. Se rakensi ilmavoimille vuosina 1922–1926 muun muassa kuusi [[Caudron G.3]] -koulukonetta ja 118 [[IVL A.22 Hansa\|Hansa]]-vesikonetta.<ref>Raunio 2005 s. 17–19</ref> Alkuvuodesta 1923 Somersalo kutsui ensimmäisen maailmansodan yhden johtavan elossa olevan [[hävittäjä-ässä]]n [[Emil Thuy]]n neuvonantajakseen ja hävittäjälentäjäkouluttajaksi [[Santahaminan lentoasema\|Santahaminaan]] sekä [[Utin lentoasema\|Uttiin]]. Vuoden 1924 lopussa Thuy lähti Neuvostoliittoon kouluttamaan tulevia [[Luftwaffe (Wehrmacht)\|Luftwaffe]]n lentäjiä.<ref>M.Peltonen: Ilmasotakoulun historia, M.Uola: Suomen ilmavoimat</ref> Rivi 60: [[Talvisota\|Talvisodassa]] hän toimi [[maavoimat\|maavoimissa]] [[everstiluutnantti]]na [[Suomussalmi\|Suomussalmella]] [[Ryhmä Susi\|Ryhmä Sudessa]] [[Paavo Susitaival\|Paavo Susitaipaleen]] esikuntapäällikkönä. [[Jatkosota\|Jatkosodassa]] hän oli [[Waffen-SS\|SS-joukkojen]] [[yhteysupseeri]]na Lapissa. Hän kuoli [[17. elokuuta]] [[1941]] opastaessaan saksalaisten iskua [[Kiestinki\|Kiestingissä]] [[Operaatio Napakettu\|Operaatio Napaketussa]]. Ennen hyökkäystä, jossa hän kuoli hän piti seuraavan lyhyen puheen: ''"Kymmenen päivää ja valtaamme [[Louhi (Karjalan tasavalta)\|Louhen]]. Sinne on matkaa 60 kilometriä ja hyvä maantie."'' Rivi 76: == Lähteet == * [http://www.ilmavoimat.fi/ Ilmavoimien sivusto] * {{Kirjaviite \| Tekijä=Niinistö, Jussi \| Nimeke=Suomalaisia soturikohtaloita \| Julkaisupaikka=Helsinki \| Julkaisija=Suomalaisuuden liitto \| Vuosi=1998 \| ~~Tunniste=ISBN~~Isbn =951-96348-5-1}} Yksi kirjan pienoishenkilöhistorioista käsittelee Arne Somersaloa. * {{Kirjaviite\|Tekijä=Raunio, Jukka\|Nimeke= Valtion lentokonetehtaan historia, Osa 1: Pioneerivuodet 1921–1932\|Vuosi=2005\|Julkaisija=Jukka Raunio, Halli\|~~Tunniste=ISBN~~ Isbn =951-96866-6-5}} *{{Kirjaviite\|Tekijä=Parjanen Matti\|Nimeke= Marskin ritari Paavo Koli, itseään käskenyt mies\|Vuosi=2009\|Julkaisija=Tampereen yliopisto\|~~Tunniste=ISBN~~ Isbn =9789514477966}} === Viitteet === Rivi 89: {{Suomen ilmavoimien komentajat}} {{auktoriteettitunnisteet}} {{AAKKOSTUS:Somersalo, Arne}} [[Luokka:Kansanedustajat]]

Ero sivun ”Arne Somersalo” versioiden välillä