Ero sivun ”Ruoka” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 35:
== Ruoan ympäristövaikutukset ==
 
Ruoantuotanto aiheuttaa noin 13 700 megatonnia eli noin 26 ekvivalenttiprosenttia ihmiskunnan vuotuisista kasvihuonekaasupäästöistä<ref>Reducing food's environmental impacts through producers and consumers. J Poore, T Nemecek. Science 2018. https://science.sciencemag.org/content/360/6392/987.full</ref>, mutta vain 16 prosenttia suomalaisten kotitalouksien kasvihuonekaasupäästöistä<ref>Maito ja naudanliha kuuluvat kestävään ruokajärjestelmään. Luonnonvarakeskus 29.11.2018. https://www.luke.fi/blogi/maito-ja-naudanliha-kuuluvat-kestavaan-ruokajarjestelmaan/</ref>. Eläinperäisen ruoan osuus ruoantuotannon kasvihuonekaasupäästöistä on globaalisti noin 57 prosentin suuruusluokkaa<ref>Reducing food's environmental impacts through producers and consumers. J Poore, T Nemecek. Science 2018. https://science.sciencemag.org/content/360/6392/987.full</ref>.
 
EU-maita koskevan vuonna 2018 julklaistunjulkaistun vertailun mukaan portugalilaisten ruokavaliosta aiheutui eniten päästöjä ja Bulgariassa kulutetusta ruoasta vähiten. Suomalaiset tuottivat kolmanneksi eniten päästöjä, mikä selittyi lähes kokonaan sillä, että suomalaisessa viljelyssä käytettiin noin kaksi kertaa enemmän keinolannoitteita. Kyseisessä vertailussa ei huomioitu kuitenkaan maanmuokkauksen aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä.<ref>The role of trade in the greenhouse gas footprints of EU diets. Global Food Security, Volume 19, December 2018, Pages 48-55. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2211912418300361</ref> Näitä syntyy Suomessa tavallista enemmän muun muassa siksi, että osa Suomen soista on raivattu turvepelloiksi, joiden käytöstä syntyy moninkertainen määrä päästöjä<ref>Hanna L. Tuomisto, kestävien ruokajärjestelmien apulaisprofessori, Helsingin yliopisto. https://hiilivapaasuomi.fi/2019/10/01/10-myyttia-ilmastoystavallisesta-ruuasta/</ref>.
 
Vuonna 2013 julkaistu tutkimustulos lienee kattavampi tässä suhteessa, sillä se tuotti arvion, jonka mukaan suomalaisten ruokailu aiheuttaisi 2100 ekvivalenttikilon vuosipäästöt henkeä kohden, mikä oli 62 prosenttia enemmän kuin EU-tutkimuksessavertailussa esitetty arvio. Lisäksi arvioitiin, että noin puolet Suomessa kulutetun ruoan päästöistä aiheutui kasviperäisistä ja puolet eläinperäisistä elintarvikkeista.<ref>Kulutuksen hiilijalanjäljen seurantaa tarvitaan. Sivut 45 ja 48. https://tinyurl.com/y22x4cwh</ref> Yhdysvalloissa eläinperäisten ruoka-aineiden osuuden arvioitiin olevan samaa luokkaa eli 49 prosenttia vuonna 2017<ref>{{Lehtiviite|www=http://www.pnas.org/content/114/48/E10301.full|Otsikko=Nutritional and greenhouse gas impacts of removing animals from US agriculture|Ajankohta=13.11.2017|Vuosikerta=114|Numero=48|Doi=10.1073/pnas.1707322114|Julkaisu=Proceedings of the National Academy of Sciences}}</ref>. Ruoan säilytys, kypsentäminen ja hävikki kotona muodostavat vain muutaman prosentin Suomessa kulutetun ruoan kokonaisilmastovaikutuksesta<ref>Ruokavaliomuutoksen vaikutukset ja muutosta tukevat politiikkayhdistelmät.
RuokaMinimi-hankkeen loppuraportti. Valtioneuvoston julkaisu. sivu 21. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161742/VNTEAS_47_Ruokavaliomuutoksen%20vaikutukset.pdf
</ref>.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Ruoka