Suomi on vuonna 19182018 julkaistun tutkimuksen mukaan [[Euroopan unioni]]n rasistisin valtio. Ihonväri johtaa sekä häirintään että väkivaltaan kaikkein todennäköisimmin juuri Suomessa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/1d87fd4d-9eab-4f3d-9398-76604d37ff95 | Nimeke = Sokeeraava tutkimustulos: Suomi EU-maista rasistisin – noin joka seitsemäs tummaihoinen kokenut väkivaltaa hiljattain | Tekijä = Lehtonen, Joonas | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Iltalehti | Ajankohta = 28.11.2018 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 4.12.2018 | Kieli = }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.theguardian.com/world/2018/nov/28/people-of-african-descent-face-dire-picture-of-racism-in-eu | Nimeke = People of African descent face 'dire picture' of racism in EU | Tekijä = Rankin, Jennifer | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = The Guardian | Ajankohta = 28.11.2018 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 4.12.2018 | Kieli = {{en}} }}</ref> Esimerkiksi romaneja syrjitään Suomessa edelleen, vaikka kaikki etniseen taustaan perustuva syrjintä on ollut jo pitkään lailla kiellettyä. Syrjintä ilmenee esimerkiksi siten, että romaninimen omaavia ei kutsuta työhaastatteluun, eikä romaneja päästetä kaikkiin kauppoihin tai ravintoloihin.<ref>Ei asiaa kauppaan, ei tarjoilla ravintolassa – romanien syrjintä edelleen rankkaa. 10.1.2018. https://www.turkulainen.fi/artikkeli/597160-ei-asiaa-kauppaan-ei-tarjoilla-ravintolassa-romanien-syrjinta-edelleen-rankkaa</ref>
Rasismista ei keskusteltu aikaisemmin laajasti Suomessa, eikä sitä tutkittu juurikaan ennen 1990-lukua. Aikaisemmin ajateltiin usein, että [[Suomi|Suomessa]] ilmenee vain vähän rasismia, koska vain pieni osa väestöstä kuului kansallisiin vähemmistöryhmiin silloin kun Suomessa asui nykyistä vähemmän valtaväestöä tummempia maahanmuuttajia ja heidän jälkeläisiään. Ilmiöistä, jotka monissa muissa maissa on tulkittu rasismiksi on Suomessa puhuttu usein [[syrjintä]]nä, [[Ksenofobia|muukalaispelkona]] tai suvaitsemattomuutena.<ref name="rastas">{{Verkkoviite | Tekijä=Rastas, Anna | Nimeke=Rasismi: Oppeja, asenteita, toimintaa ja seurauksia | Osoite=http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201301291016 | Tiedostomuoto=PDF}} Teoksessa Rastas, Anna; Huttunen, Laura & Löytty, Olli (2005): uomalainen vieraskirja. Kuinka käsitellä monikulttuurisuutta. Vastapaino.</ref><ref name="rastas2">Rastas 2007, s. 122-126.</ref> Kuitenkin esimerkiksi [[Venäjä|venäläisiin]] ja saamelaisiin on kohdistunut pelkoja, joista on tallentunut paljon merkkejä myös kansanperinteeseen ([[ryssäviha]]).
