Ero sivun ”Mänty” versioiden välillä

Männystä käytettyjä nimityksiä suomen kielessä ovat myös [[Länsimurteet|länsimurteissa]] käytetty ''honka'' ja [[Itämurteet|itämurteissa]] käytetty ''petäjä''. Honka tarkoitti vanhan kansan kielessä tarkemmin vanhaa pystyyn kuivunutta mäntyä ja petäjä suureksi kasvanutta mäntyä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/uusimmat/manty_honka_petaja | Nimeke = Mänty, honka, petäjä | Julkaisu = Tiede.fi | Tekijä = Häkkinen, Kaisa | Ajankohta = 14.10.2014 | Viitattu = 14.11.2014}}</ref>

 

 

Mänty on ikivihreä puu, jonka [[neulanen|neulaset]] pysyvät puussa yleensä 3–5 vuotta. Vanhin neulasvuosikerta varisee pois puusta syksyllä. Neulaset ovat pareittain kääpiöversoissa. Mänty kasvaa 15–30 metriä korkeaksi,<ref name=spp18>Väre, H & Kiuru, H: "Suomen puut ja pensaat". Metsäkustannus Oy, 2006, s. 18</ref> harvoin 40-metriseksi. Karuilla seuduilla se jää usein huomattavasti matalammaksi. Mänty elää tavallisesti 200–300-vuotiaaksi, mutta yli 600-vuotiaita yksilöitä tunnetaan.<ref name=spp18/> Suomen tiettävästi vanhin mänty on iältään noin 780 vuotta.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä =Tuomo Wallenius| Nimeke = Lapista löytyi ennätysvanha mänty| Osoite =http://www.metla.fi/tiedotteet/2007/2007-08-06-vanhin-puu.htm| Selite = | Ajankohta =2007| Julkaisija =Metsäntutkimuslaitos| Viitattu =7. elokuuta 2007| Kieli ={{fi}}}}</ref>

Vanhoissa, vähintään 150 vuoden ikäisissä männyissä on kilpikonnankuvioinen paksu [[kaarna]] eli niin sanottu kilpikaarna, joka suojaa puuta [[metsäpalo]]ilta. Kaarnassa voi näkyä metsäpalojen aiheuttamia haavautumia eli ''palokoroja''.

 

 

Männyn levinneisyysalue ulottuu [[Espanja]]sta Keski-Euroopan kautta [[Fennoskandia|Fennoskandiaan]] ja itäiseen [[Siperia]]an. Se on ollut aiemmin tavallinen myös [[Britteinsaaret|Britteinsaarilla]], mutta liikahakkuiden takia jäljellä on enää hajanaisia alkuperäisesiintymiä [[Skotlanti|Skotlannissa]]. Mänty on karujen olosuhteiden puu, joka kestää kylmää, kuivuutta ja ravinteiden niukkuutta, mutta valokasvina edellyttää paljon valoa. Levinneisyysalueen pohjoisosissa mänty kasvaa merenpinnan tasolta 1&nbsp;000 metrin korkeudelle, mutta eteläosissa se on korkeiden vuoristoalueiden puu, kasvaen 1&nbsp;200–2&nbsp;500 metrin korkeudella.

[[File:Pine at exhibition.jpg|thumb|right|244px|Verso talvella]]

 

Mänty on tärkeä puulaji [[metsätalous|metsätaloudessa]] ja [[metsäteollisuus|metsäteollisuudessa]]. Metsänviljelyssä kiertoaika on 50–120 vuotta, pisin esiintymisalueen koillisosissa, missä kasvu on hitainta. Mäntymetsiä voidaan uudistaa kylvämällä tai istuttamalla tai luontaisesti uudistamalla. Suomessa mänty oli tärkeä raaka-aine [[terva]]npoltossa ennen [[teollistuminen|teollistumisen]] aikaa. Nälkävuosina männyn jälsi- ja nilakerroksesta tehtiin [[pettu]]jauhoja.

 

[[Kuva:Punkaharju forest.JPG|thumb|300px|none|Mäntymetsää [[Punkaharju]]lla]]

 

*''Pinus sylvestris'' f. ''aurea'' – [[kultamänty]] <ref name="metsapuiden">{{Kirjaviite | Tekijä =Nikkanen Teijo, Velling Pirkko(toim.) | Nimeke = Metspuiden erikoismuodot – Koristepuita viherrakentamiseen | Vuosi = 2011| Sivu =45–48 | Julkaisupaikka = Keuruu| Julkaisija =Metsäkustannus Oy | Tunniste =ISBN 978-952-5694-81-9 }}</ref>

*''Pinus sylvestris'' f. ''condensata'' – [[luutamänty]] <ref name="metsapuiden"/>

 

== Selkärankaisia männyn tuholaisia ==

* [[Hirvi]] (''Alces alces'') syö varsinkin kevättalvisin nuoria taimia.

* [[Lapinmyyrä]] (''Microtus oeconomus'') vioittaa mäntyjä talvisin lumen alla.

* [[Vesimyyrä]] (''Arvicola terrestris'') tuhoaa taimikoiden juuristoja tappaen taimia.<ref name=Metla>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Metsänterveysopas| Vuosi = 1988| Sivu = 42–47| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Metsäntutkimuslaitos| Tunniste = ISBN 951-9176-34-9| Viitattu = 9.2.2016 }}</ref>

 

* [[Metso]] (''Tetrao urogallus'') voi vioittaa pieniä silmuja, mutta on harvinaistunut.

* [[Teeri]] (''Tetrao tetrix'') syö neulasia ja silmuja.<ref name=Metla />

* [[Kirjokudospistiäinen]] (''Acantholyda hieroglyphica'')

* [[Kirvat]] (''Aphididae'')

* [[Käpypikikärsäkäs]] (''Pissodes validirostis'')

* [[Laakakolva]] (''Pytho depressus'')

* [[Ytimennävertäjät]] (''Tomicus'' spp.)

 

* [[Kuplamörsky]] (''Rhizina undulata'')

* [[Mesisienet]] (''Armillaria'' spp.)

* [[Männynversosyöpä]] (''Ascocalyx abietina'')

 

*{{Kirjaviite | Tekijä = Väre, Henry & Kiuru, Heikki | Nimeke = Suomen puut ja pensaat | Vuosi = 2006 | Julkaisija = Metsäkustannus Oy | Tunniste = ISBN 978-952-5118-89-6 | Viitattu = 11.11.2011 }}

 

*[http://www.metla.fi/metinfo/metsienterveys/opas/index.htm Metsäntutkimuslaitos, METLA: Metsätuho-opas]

*[http://www.metla.fi/julkaisut/mt/670/manty.htm METLA: Männyn erikoismuodot]

*[http://www.itis.gov/servlet/SingleRpt/SingleRpt?search_topic=TSN&search_value=183389 ITIS: Pinus sylvestris] {{en}}

*[http://plants.usda.gov/java/profile?symbol=PISY United States Department of Agriculture (USDA): Pinus sylvestris] {{en}}