Ero sivun ”Kantaverkko” versioiden välillä

{{tämä artikkeli|käsittelee Suomen sähköverkkoa vain kantaverkon osalta. Laajemmin sähköverkkoa käsittelee artikkeli [[Suomen sähköverkko]].}}

[[Tiedosto:Kantaverkon 400 kV linja espoo.jpg|thumb|300px|Kantaverkon 400 kV linja [[Espoo]]ssa [[Valtatie 1]]:n yllä lähellä [[Kehä III]]:n risteystä.]]

 

Suomen kantaverkkoa hallinnoi valtionenemmistöinen yhtiö [[Fingrid]]. Se käyttää valtakunnallisessa sähkönsiirrossa 400, 220 ja 110 [[Voltti|kilovoltin]] (kV) voimajohtoja. Kantaverkon voimajohdot ovat pääasiassa avojohtoja, kaapeleiden käyttö on kalleutensa vuoksi vähäistä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Energia Suomessa | Kappale = | Sivu = 75| Selite = | Julkaisija = VTT Energia, Edita| Vuosi = 1999| Tunniste = ISBN 951-37-2745-9| Viitattu = 13.2.2017}}</ref> Kantaverkkoon kuuluu yhteensä noin 14&nbsp;000 kilometriä suurjännitejohtoa, yli puolet siitä on 110 kV:n johtoa.<ref name="jarjestelma">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.fingrid.fi/portal/suomeksi/yritysinfo/suomen_sahkojarjestelma/ | Nimeke = Suomen sähköjärjestelmä | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Fingrid | Viitattu = 22.4.2012 | Kieli = }}</ref>

Suomen kantaverkko on yhteydessä Ruotsin, Norjan, Viron ja Venäjän sähköverkkoihin.<ref name="kartta"/>

 

{{Lähteetön}}

Kantaverkon häiriöistä 97&nbsp;% aiheutuu suojareleen laukaisuista. Yleisin syy näihin on suora salamanisku voimalinjaan, joka aiheuttaa tyypillisesti linjan irti- ja päällekytkentätapahtuman, joka kestää noin 2 sekuntia. Vaikka salamanisku osuisikin voimalinjan ukkosköyteen, pylvään rajallinen maadoitus aiheuttaa sen potentiaalin nousun tasolle, jonka vuoksi osa salaman virrasta purkautuu eristimien kipinävälien yli vaihejohtimiin ja tämä valokaari puolestaan aiheuttaa vaihdeiden välisen oikosulun, tai maasulun. Valokaaren kuuma plasma hajaantuu sähkövirran katkettua noin sekunnin kuluessa ja katkaisija voi sen jälkeen kytkeä linjalle jälleen jännitteen.

 

Suomen kantaverkkoa on vahvistettu silmukoituneemmaksi 1970-luvun lopulla, jonka jälkeen suurhäiriötilannetta ei kantaverkossa ole esiintynyt.

 

==Katso myös==