|
==Perustiedot==
Yli-Ii sijaitsee [[Iijoki|Iijoen rannalla]], jolla on iso sivujoki [[Siuruanjoki]]. Yli-Iin kunta on perustettu vuonna [[1924]], jolloin se erotettiin [[Ii | Iistä]]. Kuntien väkiluvut tosin laskettiin yhteen vielä vuoteen [[1932]] asti. Kunnassa [[väkiluku|asui]] lakkauttamishetkellä {{formatnum: {{Lakkautettu Suomen kunta/väkiluku|{{PAGENAME}}}} }} ihmistä<ref name="vakilukuviite" /> ja sen pinta-ala on {{formatnum: {{Lakkautettu Suomen kunta/pinta-ala|{{PAGENAME}}}} }} km<sup>2</sup>, josta {{formatnum: {{Lakkautettu Suomen kunta/pinta-ala/sisävesi|{{PAGENAME}}}} }} km<sup>2</sup> on vesistöjä<ref name="pinta-ala" />. [[Väestötiheys]] oli {{formatnum: {{#expr: {{Lakkautettu Suomen kunta/väkiluku|{{PAGENAME}} }}/{{Lakkautettu Suomen kunta/pinta-ala/maa|{{PAGENAME}}}} round 2}} }} asukasta/km<sup>2</sup>. Viime vuosina Yli-Iin väkiluku on kasvanut pikkuhiljaa johtuen [[Oulu]]n läheisyydestä. Yli-Iin keskustasta on matkaa Ouluun noin 47 kilometriä.
Oulun kaupunki sekä Yli-Iin, Haukiputaan, [[Kiiminki|Kiimingin]] ja [[Oulunsalo]]n kunnat yhdistyivät vuoden 2013 alussa uudeksi Oulun kaupungiksi.<ref name="kaleva20100628">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kaleva.fi/uutiset/uusi-oulu-syntyi-aanestysten-jalkeen/860700 | Nimeke = Uusi Oulu syntyi äänestysten jälkeen | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Kaleva.fi | Ajankohta = 28.6.2010 | Julkaisupaikka = Oulu | Julkaisija = Kaleva Oy | Viitattu = 28.6.2010 | Kieli = }}</ref>
==Historia==
[[Kivikausi|Kivikaudella]] Yli-Iin seudut olivat [[Iijoki|Iijoen suistoa]]. Iijokivarresta [[Kierikki|Kierikin]] ja [[Pahkakoski|Pahkakosken]] välistä on löydetty voimalaitostöiden yhteydessä useita kivikautisia asuinpaikkoja. Vielä [[1500-luku|1500-luvulla]] alue oli suurimmaksi osaksi erämaata, pääasiassa rannikon ihmisten ja [[Saamelaiset|saamelaisten]] yhteistä nautinta-aluetta. [[Karjalankylä]]än ja [[Pirttitörmä]]än (nykyiseen Jakkukylään) oli tosin noussut muutamia taloja. Seutu kuului [[Novgorod]]in ja [[Venäjä]]n vanhoihin nautinta-alueisiin ja siirtyi [[Ruotsi]]n hallintaan vasta [[Täyssinän rauha]]ssa vuonna [[1595]].<ref name="Finlandia8">{{kirjaviite | Tekijä=Kalevi Rikkinen ym. |Nimeke=Finlandia, Otavan iso maammekirja 8|Julkaisupaikka= Helsinki | Julkaisija= Otava|Vuosi= 1986| ISBN = 951-1-09142-5}}</ref>
Väestö sai toimeentulonsa pyynnistä ja [[Kalastus|kalastuksesta]], joka pysyi tärkeänä elinkeinona aina [[1930-luku|1930-luvulle]] saakka, jolloin jokien lohipadot siirtyivät yksityisiltä valtion omistukseen. Vähitellen myös [[Maatalous|maatalouden]] merkitys alkoi kasvaa. Maatalous kehittyi luonnonolosuhteiden vuoksi [[karja]]n hoitoon. [[1700-luku|1700-]] ja [[1800-luku|1800-luvulla]] [[voi]]n hinta oli ajoittain niin hyvä, että sen myynti kannatti. [[Lehmä|Lehmien]] lisäksi Yli-Iissä on pidetty aina jonkin verran [[poro]]ja. 1600-luvulta lähtien [[Suur-Ii]] alue oli Oulun [[terva]]nhankinta-aluetta. Alueen merkitys kasvoi huomattavasti 1700-luvulla, jolloin tervan lauttakuljetukset pääsivät vauhtiin Ii- ja Siuruanjoella. Jokaisessa kylässä mm. Pirttitörmässä ja Karjalankylässä tervaa poltettiin säädettyjen kiintiöiden verran.<ref name="Finlandia8" />
Yli-Iin seutu kuului osana Suur-Iin pitäjään, joka käsitti suuren osan [[Iijokilaakso]]a. Yli-Iin seurakunta perustettiin [[Suomen senaatti|senaatin]] päätöksellä vanhasta emäseurakunnasta. Samana vuonna perustettiin myös Yli-Iin kunta.<ref name="Finlandia8" />
Yli-Iin asukasluku kasvoi [[1960-luku|1960-luvun alkuun]] saakka, jolloin asukkaita oli yli 3 800. Tämän jälkeen asukasluku alkoi pienentyä nopeasti voimakkaan poismuuton vuoksi. Vuonna [[1970]] asukkaita oli 3 561 ja [[1980]] enää 2 478. [[1980-luku|1980-luvulla]] väestön väheneminen hidastui.<ref name="Finlandia8" />
Yli-Iin [[Perinneruoka#Suomen pitäjäruoat|pitäjäruoiksi]] nimettiin 1980-luvulla [[kuivaliha|seinäkuivalihavelli]] ja makea juustokeitto.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Kolmonen, Jaakko (toim.) | Nimeke=Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat | Sivu = 176| Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Patakolmonen | Vuosi=1988 | Tunniste=ISBN 951-96047-3-1}}</ref>
Kallioperä on pääasiassa [[gneissi]][[graniitti]]a. Kunnan keskiosiin työntyy [[amfiboliitti|amfiboliitteja]], graniitteja ja [[Granodioriitti|granodioriitteja]] sisältävä vyöhyke ja Iijoen eteläpuolella on [[Arkoosikvarsiitti|arkoosikvarsiitteja]] ja [[Fylliitti|fylliittejä]]. Yleisin [[maalaji]] on [[moreeni]], joka on kuitenkin laajoilla alueilla [[Turve|turpeen]] peitossa. Huomattavin [[harju]] on kunnan koillisosaa halkova [[Huiskan harju]]. Korkeuserot ovat kunnan alueella vähäiset. Maasto viettää luoteisosia lukuun ottamatta idästä länteen. Korkein kohouma on [[Linkamaa]] kunnan itäosassa. Yli-Iin pinta-alasta on suota noin 60 prosenttia. Suurimpia soita ovat [[Iso Savisuo]], [[Viitasuo]], [[Palosuo]] ja [[Saukkosuo]].<ref name="Finlandia8" />
Yli-Iin keskiosien maisemia hallitsee itä-länsisuunnassa virtaava Iijoki, joka oli aikoinaan Suomen parhaimpia [[lohi]][[joki]]alohijokia. Joen alajuoksun valjastaminen voimatalouden käyttöön [[1959]]–[[1971]]1959–1971 katkaisi kuitenkin lohen nousun jokeen. Kunnan alueella on Iijoessa neljä voimalaitosta: [[Haapakoski (Yli-Ii)|Haapakoski]], [[Pahkakoski]], [[Kierikki]] ja [[Maalismaa]]. Iijokeen liittyy pohjoisosasta tuleva Siuruanjoki, johon yhtyvät mm. [[Leuvanoja]], [[Vitmaoja]] ja [[Martimojoki]]. Kunnan alueella on useita pieniä järviä mm. [[Halajärvi]], [[Iso Isterinjärvi]] ja [[Koutuanjärvi]].<ref name="Finlandia8" />
==Kyliä==
==Nähtävyydet==
[[KuvaTiedosto:YLI-II.jpg|thumb|250px|rightpienoiskuva|Yli-Iin kunnanraja.]]
Yli-Iissä sijaitsee arkeologinen toiminta- ja näyttelykeskus [[Kierikki|Kierikkikeskus]] ja Kivikauden kylä. Niiden yhteydessä toimivat myös hotelli ja ravintola.
[[Kierikki]] on alueena tärkeä [[kivikausi|kivikautinen]] löytö- ja tutkimuskohde. Aluetta on tutkittu [[arkeologia|arkeologisin]] kaivauksin vuodesta [[1960]]. Tärkeimpiä löytöjä ovat [[hirsi]]perustaiset rakennusten jäänteet 4 000–3 000 eaa. Satojen talolöytöjen ohella Kierikistä on löytynyt kaksi kivikautista rivitaloa aikavälillä 3 350–3 200 eaa. Löytöaineistossa tärkeässä asemassa ovat [[asbesti]]sekoitteinen Kierikinkeramiikka. Brittiläinen arkeologian opiskelija löysi [[BBC]]:n tietojen mukaan kesällä [[2007]] Iijoen varrelta 5 000 vuotta vanhan [[koivut|koivun]] [[tuohi|tuohen]] [[terva]]sta valmistetun [[purukumi]]n. Sen sisältämän karbolihapon antiseptisyyden takia sitä käytettiin [[ientulehdus]]ten hoitoon.
==Tunnettuja yli-iiläisiä==
| 