Ero sivun ”Langinkosken keisarillinen kalastusmaja” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
IA (keskustelu | muokkaukset) Ak: Uudelleenohjaus sivulle Langinkoski |
PtG (keskustelu | muokkaukset) alkuun erotuksena artikkelista Langinkoski Merkkaukset: Ohjaus on poistettu ohjaussivu muutettu sisältösivuksi |
||
Rivi 1:
'''Langinkosken keisarillinen kalastusmaja''' on keisari [[Aleksanteri III (Venäjä)|Aleksanteri III:n]] rakennuttama kalastusmaja, joka valmistui vuonna 1889. Sen suunnitteli [[Magnus Schjerfbeck]]. Kalastusmaja siirtyi Suomen itsenäistyttyä valtiolle, ja sitä käytettiin senaattorien ja ministerien kesäasuntona. Siitä tuli museo vuonna 1933. Museo siirtyi vuonna 2018 [[Suomen kansallismuseo]]n alaisuuteen.
== Historia ==
Aleksanteri III vieraili Langinkoskella ensimmäisen kerran vuonna 1880 ollessaan kruununprinssinä. Vieraillessaan toisen kerran Langinkoskella hän ilmoitti haluavansa pienen kalamajan kosken rannalle. Majan rakentaminen aloitettiin kesällä 1888, ja se vihittiin käyttöön seuraavana vuonna. Rakennuksen suunnitteli [[Magnus Schjerfbeck]] ja sisustuksen [[Johan Jacob Ahrenberg]]. Aleksanteri III vietti kalastusmajalla aikaa useana kesänä. Vuonna 1894 valtaan astunut keisari [[Nikolai II]] vieraili Langinkoskella vain kerran, syksyllä 1906, ja viipyi paikalla vain pari tuntia.<ref name="luontoon">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.luontoon.fi/langinkoski/historiajanahtavyydet | Nimeke = Langinkosken historia ja nähtävyydet | Julkaisu = luontoon.fi | julkaisija=Metsähallitus | Viitattu = 9.1.2017}}</ref><ref name="tarmio"/>
Suomen itsenäistymisen jälkeen Langinkosken alue siirtyi rakennuksineen valtiolle ja kalastusmajaa käytettiin senaattorien ja ministerien kesäasuntona.<ref name="tarmio"/> Kymenlaakson museoseura tarttui rappeutuvan majan entisöintiin 1933, ja silloin perustettiin museo.<ref name="luontoon"/> Kymenlaakson museoseura vaihtoi myöhemmin nimensä Langinkoskiseuraksi. Seura ylläpiti museotoimintaa vuoden 2017 loppuun saakka. Rakennuksia hallinnoi [[Museovirasto]] ja luonnonsuojelualuetta [[Metsähallitus]].
125-vuotisjuhlavuoden kunniaksi kalastusmajaa alettiin jälleen vuonna 2012 kunnostaa. 1950-luvun peltikatto oli alkanut vuotaa, ja se uusittiin. Korjauslistalla oli myös ulkokuistin oikaisu. Lisäksi alueen vanhoja rakennuksia uudistettiin uuteen käyttöön: tallirakennukseen kunnostettiin yleisö-WC ja teknisiä tiloja. Vahtimestarin asunnosta kunnostettiin kahvila laajennusosineen. Lisäksi suoritettiin maisemointitöitä.<ref name=kukkola>Liisa Kukkola, Keisarillinen kalamaja kuntoon. Helsingin Sanomat 27.10.2012 sivu A 10</ref>
Museossa vieraili vuosittain noin 14 000 kävijää vuoden 2012 tietojen mukaan. Venäläiskävijöiden määrä oli tuolloin nousussa aiempiin vuosiin verrattuna.<ref name=kukkola/> Kävijämäärät vakiintuivat 2010-luvulla noin 10 000 vuosittaiseen kävijään. Keisarillisen kalastusmajan museotoiminta siirtyi vuoden 2018 alussa [[Suomen kansallismuseo|Suomen kansallismuseolle]]. Kalastusmajan kävijämäärä lähti hienoiseen nousuun, ja vuoden 2018 aukiolokaudella museossa vieraili yli 11 000 henkilöä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-10432536|nimeke=Kansallismuseon ensimmäinen kesä Langinkoskella päättyi – keisarillisella kalastusmajalla vieraili yli 11 000 ihmistä|julkaisu=Yle Uutiset|viitattu=2019-01-28|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
| |||