Ero sivun ”Paasto” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
johdantoa vähän selkeämmäksi ja laajemmaksi |
→Paasto terveyssyistä: muutamasta lähteestä tietoa; samalla tiivistystä ym. |
||
Rivi 51:
==Paasto terveyssyistä==
Paastoaminen terveyssyistä on kasvava suuntaus, vaikka toisaalta paaston lääketieteelliset hyödyt ja haitat tunnetaan huonosti. Paastoa perustellaan usein sen positiivisilla vaikutuksilla [[suolisto]]n toimintaan. Joillekin ihmisille paasto on osa painonhallintaa
Paastoa on kokeiltu lihavuuden hoitona. Täyspaastolla olevan ihmisen on todettu laihtuvan noin puoli kilogrammaa päivässä. Tällainen laihtuminen kuitenkin kuluttaa lihasta yhtä paljon kuin rasvakudostakin. Täyspaaston avulla laihtuminen ei myöskään ole jäänyt pysyväksi. Sen vuoksi lihavuuden hoidossa käytetäänkin nykyisin joskus vain muokattua paastoa eli erittäin niukkaenergistä ruokavaliota, jossa on kuitenkin riittävästi proteiinia, vitamiineja ja kivennäisaineita.<ref name=aro>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=skr00057 | Nimeke = Paasto | Tekijä = Antti Aro | Ajankohta = 15.10.2015 | Julkaisu = Terveyskirjasto | Julkaisija = Duodecim | Viitattu = 15.8.2019 }}</ref>
===Juomat paaston aikana===▼
Terveydellisistä syistä pidettävät paastot ovat joko vesi-, mehu- tai liemipaastoja. Mehu- ja liemipaastoissa elimistö saa jonkin verran [[sokeri|sokereita]] sekä pieniä määriä muita ravintoaineita. Mehu- tai liemipaasto sisältää korkeintaan 1 000–1 500 [[joule|kilojoulea]] (n. 240–360 [[Kalori|kilokaloria]]) energiaa.▼
Ihmiselle tärkeät suolistobakteerit jatkavat elämäänsä paaston aikanakin. Jotkut paastoavat puhdistaakseen elimistönsä kuonasta, mutta paasto ei mitenkään puhdista suolistoa.<ref name=aro />
Alle 15-vuotiaiden tai yli 70-vuotiaiden ei suositella harrastavan paastoa.<ref>{{Verkkoviite | url = https://web.archive.org/web/20130605162311/http://www.kookas.fi/articles/read/6352 |nimeke = Kenelle paasto ei sovi? |julkaisu = Terveys |julkaisija = Kookas |viitattu = 25.12.2011 }}</ref>
===Pätkäpaasto===
[[Pätkäpaasto]] eli jaksoittainen paastoaminen tapahtuu varaamalla vuorokaudesta tietty aika paastoamiselle ja tietty aika syömiselle (niin sanottu "syömisikkuna"). Yleisin jaksotus on paastota yö ja aamu, ja syödä iltapäivällä ja illalla. ''Vuoropäivin paastoamisessa'' syödään kahden vuorokauden aikana vain yhden 12-tuntisen jakson aikana. Pätkäpaaston kannattajien mukaan pätkäpaasto on ihmiselle evoluutiohistoriallisesti luonnollisin syömisen jaksotusmuoto ja sillä voi olla erilaisia hyödyllisiä vaikutuksia terveyteen.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://web.archive.org/web/20170109192851/http://p%C3%A4tk%C3%A4paasto.fi/|Nimeke=Mitä on pätkäpaasto?|Julkaisija=pätkäpaasto.fi|Viitattu=16.12.2012}}</ref>
Vuonna 2017 julkaistun yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan pätkäpaastoajat laihtuivat hiukan enemmän kuin tasaisesti kaloreja rajoittaneet, mutta pätkäpaastoryhmässä keskeytysprosentti oli suurempi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.potilaanlaakarilehti.fi/uutiset/patkapaasto-tehoaa-muttei-voita-perinteisia-laihdutusmenetelmia/ | Nimeke = Pätkäpaasto tehoaa, muttei voita perinteisiä laihdutusmenetelmiä | Tekijä = Hertta Vierula | Ajankohta = 3.5.2017 | Julkaisu = Potilaan lääkärilehti | Viitattu = 15.8.2019 }}</ref>
▲===Juomat paaston aikana===
▲Terveydellisistä syistä pidettävät paastot ovat joko vesi-, mehu- tai liemipaastoja. Mehu- ja liemipaastoissa elimistö saa jonkin verran [[sokeri|sokereita]] sekä pieniä määriä muita ravintoaineita. Mehu- tai liemipaasto sisältää korkeintaan 1 000–1 500 [[joule|kilojoulea]] (n. 240–360 [[Kalori|kilokaloria]]) energiaa.
==Paaston fysiologiset vaikutukset==
| |||