Ero sivun ”Diktatuuri” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Määritti vakautusasetukset sivulle ”Diktatuuri”: Botti vakautti artikkelin automaattisesti mahdollisesti haitallisen muutoksen 18344683 takia. [Oletus: Vakaa] (vanhentuu 16. elokuuta 2019 kello 07.20 (UTC)) |
Kkrjoitusvirheen Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
Rivi 4:
Diktatuurille on ominaista [[politiikka|poliittisen]] [[oppositio]]n tukahduttaminen sekä [[sananvapaus|sananvapauden]] ja muiden perinteisten [[demokratia|demokraattisten]] [[vapaus|vapauksien]] rajoittaminen.<ref name="tietosanakirja">''Suomalainen tietosanakirja 1'', 1988.</ref>
Diktatuuri on tehokas ja päätöksenteoltaan selkeä valtiomuoto ja se muodostaa yleisesti vastakohdan [[demokratia]]lle. Diktaattorilla voi kuitenkin olla laaja kannatus kansalaisten keskuudessa, vaikka vaihtoehtoja ei olisi saatavilla, ja diktaattori
1900-luvun Euroopan diktatoristen hallitusmuotojen edustajista kuuluisimpia ovat olleet [[natsi-Saksa]] ja [[Adolf Hitler]], [[Italia (1922–1945)|Italia]] ja [[Benito Mussolini]], [[Espanja]] ja [[Francisco Franco]] sekä [[Neuvostoliitto]] ja [[Josif Stalin]]. Näihin diktatuureihin liittyi olennaisesti [[Henkilöpalvonta (politiikka)|henkilöpalvonnan]] luominen ja yleisesti niitä pidetään myös tyrannimaisina. Diktatuuriin kuuluu usein diktaattorin valta-aseman jatkumisen varmistamista ja poliittisen vastustuksen tukahduttamista. Diktatuurissa ei ole välttämättä poliittisia [[puolue]]ita ja diktatuuri voi saada alkunsa poliittisten puolueiden lakkauttamisesta; toisaalta diktatuurissa voi olla yksi puolue ja muut puolueet on lakkautettu, jolloin ainoan puolueen johtaja voi saada diktaattorin aseman. Diktatuuri voi myös saada alkunsa sotilasvallankaappauksesta, jolloin vallankaappauksen johtaja saa vallankumouksen yhteydessä diktaattorin aseman.
| |||