Ero sivun ”John Morton (poliitikko)” versioiden välillä

| syntymäpaikka = Ammasland Ridley parkPark, [[Pennsylvania]] <ref name= "Marttinen sukukirja s. 355" >"Marttinen sukukirja I ISBN 952-91-7511-6 s. 335"</ref>

| kuolinpaikka = Ridley parkPark, haudattu Chesteriin <ref name="Marttinen sukukirja s. 355"/>

| siviilisääty = naimisissa<ref name="Marttinen sukukirja s. 355"/>

'''John Morton''' ([[1725]] – [[1. huhtikuuta]] [[1777]]) oli [[pennsylvania]]lainen ja [[amerikansuomalaiset|amerikansuomalainen]] [[poliitikko]], yksi [[Yhdysvaltain itsenäisyysjulistus|Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksen]] allekirjoittajista. Hänen isoisoisänsä oli Martti Marttinen, joka oli kotoisin [[Rautalampi|Rautalammilta]].<ref name=rautalamminhistoria>[http://www.rautalampi.fi/home/matkailuU/historia.htm Historia,] Rautalampi</ref> ja muutti Amerikkaan vuonna 1654.<ref>[http://www.colonialswedes.org/Forefathers/Morton.html Uuden Ruotsin siirtomaaseuran sivut]</ref>. Hänen isänsä oli suomalainen John Morton vanhempi. Suku englantilaisti sukunimensä "Marttinen" muotoon "Morton". Hänen puolisonsa oli Anna Justis (mahdollisesti o.s. Juustinen)<ref name="Marttinen sukukirja s. 355"/>

Mortonin antaman äänen kerrotaan ratkaisseen itsenäisyyden yksimielisen hyväksynnän, sillä vielä kesäkuussa 1776 hän kuului Pennsylvanian valtuuskunnan itsenäisyyttä vastustavaan vähemmistöön. Kun kongressi äänesti 1. heinäkuuta 1776 alustavasti itsenäisyydestä, Morton oli muuttanut kantansa, mutta Pennsylvanian valtuuskunta oli vielä äänin 4–3 itsenäisyyttä vastaan yhdessä [[Etelä-Carolina]]n kanssa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.larouchepub.com/other/2011/3824yr1776_to_now.html | Nimeke=Mobilizing for Independence | Julkaisija=EIR News Service Inc. | Ajankohta=17.6.2011 | Viitattu=19.8.2011 | Kieli ={{en}} }}</ref> Seuraavana päivänä lopullisessa äänestyksessä itsenäisyyttä vastustavat [[John Dickinson]] ja Robert Morris eivät osallistuneet kongressin istuntoon, jolloin Pennsylvanian valtuuskunnan ääni siirtyikin itsenäisyyden hyväksymisen puolelle. Kun Etelä-Carolinan valtuuskunta oli yön aikana muuttanut mielensä, voitiin itsenäisyys hyväksyä ilman vastustusta.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = McCullough, David| Nimeke = John Adams| Suomentaja = | Vuosi = 2001| Sivu =115 | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Simon & Schuster | Tunniste =0684813637 |Viitattu =19.8.2011 | Kieli ={{en}} }}</ref> AmerikkalainenVirallinen virallinenyhdysvaltalainen historian tutkimushistoriantutkimus ei tätä tarinaa tunne, vaan sitä pidetään vain suomalaisten siirtolaisten keskuudessa olevana perimätietona. <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Jarmo Paikkala | Nimeke = Marttinen sukukirja I| Vuosi = 2004 | Luku = | Sivu =s. 335 | Selite = Yhdysvaltalainen virallinen historian tutkimus ei tätä vahvista, vaan sitä pidetään yleisesti vain suomalaisten siirtolaisen perimätietona. | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn =952-91-7511-6 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 13.8.2019 | Kieli = }}</ref>

Itsenäisyysjulistuksen hyväksymisen jälkeen Morton toimi puheenjohtajana komiteassa, joka valmisteli Yhdysvaltain ensimmäisen perustuslain eli [[konfederaatioartiklat]].<ref name="ushistory" /> Hän kuoli luultavasti [[tuberkuloosi]]in maatilallaan 1. huhtikuuta 1777.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Varjus, Seppo | Otsikko = Unohdetun sankarin huone | Julkaisu = Ilta-sanomat | Ajankohta = 14.7.2012 | Vuosikerta = | Numero = | Sivut = 32-33}}</ref>

Metsäsuomalaisten jälkeläisiä muutti myös Ruotsin Amerikkaan perustamaan Delawaren siirtokuntaan. Valtaosa Delawaren siirtokunnan jäsenistä oli suomalaista syntyperää. Eräs heistä oli John Morton, joka antoi Pennsylvanian siirtokunnan puolesta ratkaisevan äänensä Amerikan itsenäisyydelle v. 1776. John Mortonin isoisän isä oli Martti Marttinen, joka oli aikanaan muuttanut Rautalammin suurpitäjän alueelta Ruotsin suomalaismetsiin".''<ref> Rautalammin historia [http:name=rautalamminhistoria//www.rautalampi.fi/home/matkailuU/historia.htm] </ref>}}