Ero sivun ”Pietarsaari” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Luonto ja maaperä: Selkälokki on Pietarsaaren nimikkolaji. |
|||
Rivi 53:
Pietarsaaressa sijaitsee kaikkiaan viisi [[Natura]]-kohdetta: pieni mutta monimuotoinen [[Gubbträskberget]], maankohoamisen muovaama [[Luodon saaristo]], [[Ähtävänjoki]] saukkoineen, vanhojen metsien suojeluohjelman kohde [[Fänäsnabban]] ja linnustonsuojelukohde [[Sandsundsfjärden]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet?f=EtelaPohjanmaan_ELYkeskus | Nimeke = Natura 2000 -alueet - Etelä-Pohjanmaa | Selite = myös linkitetyt kohdesivut | Julkaisu = Ympäristö | Viitattu = 2.2.2018 }}</ref> Pietarsaaren suojeltavia luontotyyppejä ovat Fäbodan ja Storsandin luonnontilaiset hiekkarannat sekä Fäbodan ja Ådösandin merenrantaniityt.<ref name="tila11">Miljöns tillstånd i Jakobstad 2008 – Pietarsaaren ympäristön tila 2008, s. 11.</ref>
Pietarsaaren eliölajistoa ei tunneta tarkasti, mutta kunnan alueella on arvioitu esiintyvän säännöllisesti noin 160 lintulajia ja siellä on arvioitu kasvavan 400–500 [[Putkilokasvit|putkilokasvilajia]]. Luonnonsuojeluasetuksissa mainituista lajeista Pietarsaaressa on tavattu [[suolayrtti]]ä, [[käenpiika]]a, [[merikotka]]a, [[pikkutikka]]a, [[selkälokki]]a, [[räyskä]]ä, [[pohjanlepakko]]a, [[vesisiippa]]{{selvennä|Kuuluuko olla yksikkö vai monikko?}}, [[saukko]]a ja [[liito-orava]]a.<ref name="tila9">Miljöns tillstånd i Jakobstad 2008 – Pietarsaaren ympäristön tila 2008, s. 9.</ref> [[Selkälokki]] on Pietarsaaren nimikkolaji. Pietarsaaresta löytyy yksi Suomen suurimmista selkälokkiyhdyskunnista. Pietarsaaressa rengastettuja selkälokkeja on tavattu [[Itä-Afrikka|Itä-Afrikassa]], [[Uganda]]ssa, [[Etiopia]]ssa ja [[Kenia]]ssa.<ref name="tila7"/>
Mannerjään sulamisen jälkeen Pietarsaaren kohdalla maa kohosi 10 metriä vuosisadassa. Ajanlaskun alussa [[maankohoaminen]] oli 130 cm vuosisadassa. Ensimmäiset Pietarsaaren alueella olevat kohoumat nousivat vedenpinnan yläpuolelle 800-luvulla. Kaupungin perustamisen jälkeen maankohoamista on ollut yli kolme metriä.<ref>Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 21</ref> Maankohoamisen seurauksena sataman paikkaa on siirretty useaan kertaan. Kaupungin perustamisen aikoihin satama sijaitsi nykyisen torin tienoilla, josta se siirrettiin [[Kittholma]]an. Kittholmasta satama siirtyi [[Alholma]]an, ja edelleen nykyiselle paikalleen hieman pohjoisemmaksi. Nykyisen sataman kohdalla on ollut saari nimeltään Puskasaari, joka on maankohoamisen seurauksena kasvanut mantereeseen kiinni.<ref>Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 22</ref>
| |||