Ero sivun ”Pietarsaari” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →Nimen alkuperä: Vaihdetaan takaisin, kun Wikipediassa isolla vaikka paikannimikirjassa pienellä |
|||
Rivi 43:
Suurin osa Pietarsaareen kuuluvasta vesialuesta ovat Perämerta ja Luodonjärveä. Perämeren suolapitoisuus Pietarsaaren edustalla on noin 0,35 prosenttia ja saaristossa pitoisuus on pienempi. Rannikolla ei ole [[vuorovesi]]-ilmiötä, mutta tuulen ja ilmanpaineen vaihtelut nostavat ja laskevat vettä.<ref name="tila7">Miljöns tillstånd i Jakobstad 2008 – Pietarsaaren ympäristön tila 2008, s. 7.</ref> Kaupungin pohjoispuolella on vähäistä saaristoa, joka rajoittuu Luodon puoleiseen laajaan saaristoon. Alueen länsipuolella ei ole saaristoa lähes lainkaan.<ref>Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 16</ref> Perämeri avautuu länteen ja lounaaseen avoimena. Meri myös syvenee hitaasti.<ref>Miljöns tillstånd i Jakobstad 2008 – Pietarsaaren ympäristön tila 2008, s. 23.</ref>
Luodonjärvi Pietarsaaren koillispuolella muodostettiin vuonna 1962 raakaveden saannin turvaamiseksi. Sen vettä käyttävät [[UPM-Kymmene]] ja Pietarsaaren kaupunki. Lisäksi vettä käytetään jonkin verran viljelysten kasteluun.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.norrasvenska.fi/larsmosjon/fin/content/alm_vattenanv.html | Nimeke = Luodon-Öjanjärvi – Vedenkäyttö | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu = 25.7.2019 }}</ref> Järven pinta-ala
Isot siirtolohkareet ovat alueella tavallisia. Pedersören kunnan [[Purmo]]ssa sijaitsee Suomen suurin siirtolohkare [[Ilveskivi]]. Laajemmassa mittakaavassa pinnanmuodostukselle tyypillistä on [[Alahärmä]]stä alkava harjujono, joka päättyy mereen Ådön niemen kärjessä. Pietarsaaren rannikolla on Pohjanmaalle harvinaisia kalliorantoja ja kalliosaaria.<ref>Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 17</ref> Kallioperä muodostuu pääasiassa happamista syväkivilajeista. Pietarsaaren alue sijaitsee Vaasan seudulta rannikkoa pitkin kulkevan migmatiitti-graniittimassiivin pohjoisella alueella. Alueen itäosat sivuavat Pohjanmaan [[kiillegneissi]]vyöhykettä. Yleisin maalaji on [[moreeni]].<ref>Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 17</ref>
| |||