Ero sivun ”Pietarsaari” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 74:
Kaupungin ainoa säilynyt [[Goottilainen arkkitehtuuri|gotiikan]] edustaja on [[Pedersören kirkko|Pietarsaaren pitäjänkirkko]], joka sisältää gotiikkaa vain runkohuoneen ja tornin kivirakenteissa. Useiden muutostöiden vuoksi kirkko edustaa useiden eri tyylien rinnakkaista ja päällekäistä esiintymistä.<ref>Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 70</ref> Pietarsaareen rakennettiin vuonna 1691 [[ristikirkko]], joka sai nimekseen ”Carolus” kuninkaan mukaan. Venäläiset polttivat kirkon vuonna 1714. Kirkkorakentaja Simon Knubb rakensi vuosina 1728–1731 tilalle [[Pietarsaaren kirkko|uuden ristikirkon]]. Kirkolla oli aluksi käytössään väliaikanen [[Kellotapuli|tapuli]], kunnes sellaisen rakensi Heikki Katila. Kirkko on pienestä koostaan ja myöhemmistä muutoksista huolimatta tyylipuhdas ja edustaa aikansa kirkkorakennusvirtauksia.<ref>Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 74-81</ref>
 
[[Uusklassinen arkkitehtuuri|Uusklassismia]] edustavat [[Rosenlundin pappila|Pietarsaaren maaseurakunnan pappila]] (1755–1776), Pietarsaaren pitäjänkirkon uudisrakennukset, Vaasantien varteen rakennettu [[Pietarsaaren käräjätalo|käräjätalo]] (1787) ja [[Lindskogin talo]] (1797) sekä Isonkadun varrella olleet [[Castrenin talo]] (1822) ja koulurakennus{{selvennä|Mikä koulu?}} (1820) isonkadun varrella, joka toimi toimi ruotsinkielisenä reaalioppilaitoksena vuoteen 1904 asti. Rakennus oli myös suomalaisen kansakoulun, kirjaston, sekä kaupunginmuseon käytössä. Koulurakennus purettiin vuonna 1927 ja Castrenin talo vuonna 1956. Jälkimmäisen purku johti kotiseutuhistoriaan ja ympäristön suojeluun keskittyneen [[Ebba Brahe-samfundet]]in perustamiseen.<ref>Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 72-74</ref>
 
Vuoden 1835 tulipalon jälkeen [[Etelänummi|Etelänummelle]] jälleenrakennettiin [[Empiretyyli|empirerakennuksia]]. Ensimmäinen tyyliä edustanut rakennus oli vuosina 1836–1838 rakennettu [[Malmin talo]], joka toimii nykyään museona.<ref>Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 74-81</ref> Myöhäisempiren aikakaudella rakennettiin [[Pietarsaaren raatihuone]] (1854–1875), [[Marian kansakoulu]] (1873, nyk. Marjalan tarha) ja [[Strengbergin tupakkatehdas|tupakkatehtaan]] vanhin osa (1898). Vuonna 1890 aloitetuissa muutostöissä raatihuone sai [[uusrenessanssi]]a noudattavan julkisivun.<ref>Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 84-88</ref>
 
Pietarsaaren ensimmäinen [[jugend]]-rakennus on vuonna 1900 rakennettu sähkölaitoksen rakennus. Vuonna 1905 sähkölaitos sai pohjoispuolelleen jatkeekseen kaupunginsaunan rakennuksen. Jugendia edustaa myöskin [[Koulupuisto]]n yhteyteen rakennettu [[Jakobstads gymnasium|Ruotsinkielinen lukio{{selvennä|Linkki?}}]].<ref>Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 90</ref> koulu vihittiin käyttöön Syksyllä 1904.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.jakobstadsgymnasium.fi/var-skola/historia | Nimeke = Historia | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 6.4.2019 | Kieli = }}</ref> Vuonna 1952 valmistui siipirakennus, joka edustaa oman aikakautensa muotokieltä.<ref>Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 90</ref> Lukion rakennusta laajennettiin uudelleen vuoden 2007 peruskorjauksen yhteydessä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://svenska.yle.fi/artikel/2015/09/14/dyr-skadegorelse-vid-gymnasiet-i-jakobstad | Nimeke = Dyr skadegörelse vid gymnasiet i Jakobstad | Tekijä = Kjell Vikman | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 14.9.2015 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = YLE | Viitattu = 31.7.2019 | Kieli = }}</ref> Muita tuohon aikaan rakennettuja jugend-rakennuksia ovat esimerkiksi [[Malmin sairaala]], köyhäintalo, olutpanimon talousrakennus, mekaanisen konepajan konttorirakennus, Olutpanimon ja konepajan asuinrakennukset, tullipakkahuone, [[Pietarsaaren kaupunginhotelli|Kaupunginhotelli]], synnytyssairaala, tupakkatehtaan uudempi osa, palokunnantalo, [[Lagmannin koulu]], sekä useat huvilat.<ref>Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 91-105</ref>{{selvennä|Jos merkittäviä artikkeliksi, niin voisi linkittää}}
 
[[1920-luvun klassismi]]a edustavat [[Ristikarin koulu]], [[Ruusulehdon koulu]] ja vesitorni.<ref> Pekka Toivanen, Fjalar Finnäs, Kai Hoffman 105-109, sivut 16</ref>
 
Pietarsaaressa [[funktionalismi]] henkilöityi Ragnar Eklundiin. Tyylipuhtain esimerkki on Isonkadun ja Perämiehenkadun kulmaan 1939 valmistunut huoltoasemarakennus. Rakennus on asemakaavalla suojeltu, mutta uudelleenrakennettuna alkuperäinen funktionalismin muotokieli on hävinnyt, muun muassa rakentamalla tyylille vieraat ikkunat. Muita funktionalismin edustajia ovat muun muassa Ragnar Wessmannin 1938 suunnittelema [[Östanlidin tuberkuloosiparantola]] ja Erkk{{selvennä|Erkki?}} Huttusen suunnittelema Pedersöre Handelslagin rakennus. Rakennus sai 1960-luvulla tyyliin sopimattoman yksikerroksisen jatkeen, ja 1990-luvulla rakennus maalattiin funktionalismille vieraalla ruskealla sävyllä.<ref>Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 109-111</ref>
 
1940- ja 1950-lukujen romantiikkaa edustavat Karl Johan Ahlskogin suunnittelemat Armiro-talo (1940), Pohjoisnummen seurakuntatalo, City-talo (1956) ja Narsin talo (1956).<ref>Toivanen, Finnäs, Hoffman 2002, s. 112</ref>