Ero sivun ”Talcott Parsons” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
lähde? Muotoiltu yksi kohta tavalla, joka ei ehkä ole paras mahdollinen |
|||
Rivi 7:
| syntymäpaikka = [[Colorado Springs]], [[Colorado]], [[Yhdysvallat]]
| kuolinaika = {{Kuolinaika ja ikä|13|12|1902|8|5|1979}}
| kuolinpaikka = [[München]], [[
| kansalaisuus = yhdysvaltalainen
| tutkimusalue = [[sosiologia]]
| instituutti = [[Harvardin yliopisto]]
Rivi 14:
| tunnettuja oppilaita = [[Robert K. Merton]], [[Harold Garfinkel]], [[Niklas Luhmann]]
}}
'''Talcott Edgar Frederick Parsons''' ([[13. joulukuuta]] [[1902]] [[Colorado Springs]], [[Colorado]], [[Yhdysvallat]] – [[8. toukokuuta]] [[1979]] [[München]]
Parsons tunnetaan funktionalismin johtavana teoreetikkona. Funktionalismin aloittajana taas tunnetaan [[Émile Durkheim]] (1858–1917). Parsonsin teorian mukaan kaikilla sosiaalisilla järjestelmillä on omia tarpeitaan eli funktionaalisia välttämättömyyksiä, jotka on kyettävä tyydyttämään tasapainon säilymisen vuoksi.{{Lähde}}
Toisistaan riippumattomia funktionaalisia välttämättömyyksiä Parsons luettelee neljä, joista käytetään kirjainyhdistelmää A.G.I.L: A (adaptation) merkitsee resurssien ja varojen keruuta, G (goal attainmentent) päämääriin pääsemistä ja niitä koskevaa päätöksentekoa, I (integration) kiinteyden ylläpitämistä ja L (latency) jatkuvuuden ylläpitämistä ja jännitysten laukaisemista. Parsonsin AGIL-mallia on kritisoitu staattiseksi, kulttuurisidonnaiseksi ja epähistorialliseksi.
[[Oikeussosiologia]]
▲Toisistaan riippumattomia funktionaalisia välttämättömyyksiä Parsons luettelee neljä, joista käytetään kirjainyhdistelmää A.G.I.L: A (adaptation) merkitsee resurssien ja varojen keruuta, G (goal attainmentent) päämääriin pääsemistä ja niitä koskevaa päätöksentekoa, I (integration) kiinteyden ylläpitämistä ja L (latency) jatkuvuuden ylläpitämistä ja jännitysten laukaisemista. Parsonsin AGIL-mallia on kritisoitu staattiseksi, kulttuurisidonnaiseksi ja epähistorialliseksi. <ref>Kimmo Saaristo, Kimmo Jokinen: "Sosiologia", sivu 91. WSOY, 2004</ref>
▲[[Oikeussosiologia]]. Lain ristiriidattomuus on Parsonsin mukaan oikeusjärjestelmän tehokkaan toiminnan tärkein kriteeri. Oikeuden toimivuus edellyttää hänen mukaansa neljän ongelman ratkaisua: Legitimaatio-ongelman, tulkintaongelman, sanktio-ongelman, sekä toimivaltaongelman.
Parsons kirjoitti yhteensä yli 150 kirjaa ja artikkelia.▼
▲== Teoksia ==
*The Structure of Social Action, 1937
*Essays in Sociological Theory, Pure and Applied, 1942
Rivi 31 ⟶ 30:
*Sociological Theory and Modern Society, 1968
*Politics and Social Structure, 1969
▲Parsons kirjoitti yhteensä yli 150 kirjaa ja artikkelia
==Kirjallisuutta==▼
* {{Kirjaviite | Tekijä=Gerhardt, Uta | Nimeke=The Social Thought of Talcott Parsons: Methodology and American Ethos | Julkaisija=Ashgate | Julkaisupaikka=Farnham | Vuosi=2011 | Isbn=978-1-4094-2767-4 }}▼
== Katso myös ==
Rivi 42 ⟶ 37:
{{viitteet}}
▲==Kirjallisuutta==
▲* {{Kirjaviite | Tekijä=Gerhardt, Uta | Nimeke=The Social Thought of Talcott Parsons: Methodology and American Ethos | Julkaisija=Ashgate | Julkaisupaikka=Farnham | Vuosi=2011 | Isbn=978-1-4094-2767-4 }}
{{Tynkä/Henkilö}}▼
{{Auktoriteettitunnisteet}}
▲{{Tynkä/Henkilö}}
{{DEFAULTSORT:Parson, Talcott}}▼
[[Luokka:Yhdysvaltalaiset sosiologit]]
[[Luokka:Vuonna 1902 syntyneet]]
|