Ero sivun ”Metrinen avaruus” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
läpikäyntiä
Rivi 1:
'''Metrinen avaruus''' on [[matematiikka|matematiikassa]] joukko, jossa on määritelty pisteiden välinen etäisyys. Metriset avaruudet ovat tärkeitä esimerkkejä [[topologinen avaruus|topologisista avaruuksista]]. Topologiset avaruudet, joissa voidaan määritellä metriikka, ovat [[metristyvä avaruus|metristyviä avaruuksia]].
 
==Määritelmä<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Royden, H.L. | Nimeke = Real Analysis| Vuosi = 1988| Luku = 7 Metric Spaces| Sivu = 139| Selite = | Julkaisupaikka = New York| Julkaisija = Macmillan Publishing Company| Tunniste Isbn= ISBN 0-02-404151-3 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 23.2.2015 | Kieli ={{en}} }}</ref>==
 
Metrinen avaruus on pari <math>(X, d)</math>, missä <math>X</math> on [[joukko]] ja <math>d : X \times X \to \mathbb{R}</math> kuvaus (ns. [[metriikka]] eli etäisyysfunktio), joka kaikilla joukon <math>X</math> alkioilla <math>x</math>, <math>y</math> ja <math>z</math> toteuttaa ehdot
Rivi 7:
# <math>d(x,y) = 0 \,\!</math> jos ja vain jos <math>x = y </math>
# <math>d(x,y) = d(y,x) \,\!</math>
# <math>d(x,z) \le d(x,y) + d(y,z)</math> ([[kolmioepäyhtälö]]).<ref name=Vaisala>{{kirjaviite | Tekijä = Väisälä, Jussi | Nimeke = Topologia II | Sivu = 35–36 | Julkaisija = Limes ry | Vuosi = 1981 | Tunniste Isbn= ISBN 951-745-082-6}}</ref>
 
Metristä avaruutta <math>(X, d)</math> kutsutaan usein vain metriseksi avaruudeksi <math>X</math>, jos käytössä oleva metriikka <math>d</math> on asiayhteydestä selvä. Metrisen avaruuden <math>X</math> alkioita kutsutaan yleensä pisteiksi, ja lukua <math>d(x,y)</math> pisteiden <math>x</math> ja <math>y</math> väliseksi etäisyydeksi.
Rivi 43:
On syytä korostaa, että kuulat ja pallot riippuvat avaruuden <math>X</math> metriikasta <math>d</math>, ja tarvittaessa esimerkiksi avointa kuulaa voidaan merkitä <math>B_d(x,r)</math>.
 
===Avoin ja suljettu joukko<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Royden, H.L. | Nimeke = Real Analysis| Vuosi = 1988| Luku = 7.2 Open and Closed Sets| Sivu = 141–142| Selite = | Julkaisupaikka = New York| Julkaisija = Macmillan Publishing Company| Tunniste Isbn= ISBN 0-02-404151-3| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 23.2.2015 | Kieli ={{en}} }}</ref>===
 
Avaruuden <math>(X,d)</math> osajoukko <math>U \subseteq X</math> on '''[[avoin joukko|avoin]]''', jos jokaisella pisteellä <math>x \in U</math> on kuulaympäristö <math>B(x,r)</math> siten, että <math>B(x,r) \subseteq U</math>. Metrisen avaruuden avointen joukkojen kokoelma muodostaa erään <math>X</math>:n [[topologia (matematiikka)|topologian]], ns. '''tavallisen topologian''' <math>\mathcal{T}_d</math>; siten jokainen metrinen avaruus on luonnollisella tavalla [[topologinen avaruus]]. Itse asiassa kutsumme topologisen avaruuden <math>(X,\mathcal{T})</math> topologiaa <math>\mathcal{T}</math> '''metristyväksi''' jos ja vain jos on olemassa jokin <math>X</math>:n metriikka <math>d</math> siten, että <math>\mathcal{T} = \mathcal{T}_d</math>.<ref name=Vaisala />
Rivi 64:
 
==Lähteet==
{{viitteetViitteet}}
 
==Kirjallisuutta==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Jalava, Väinö | Nimeke=Moderni analyysi I | Selite=Opintomoniste 15 | Julkaisija=TTKK | Julkaisupaikka=Tampere | Vuosi=1976 | TunnisteIsbn=ISBN 951-720-223-7}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Kaleva, Osmo | Nimeke=Reaalianalyysi | Selite=opintomoniste 141 | Julkaisija=TTKK | Julkaisupaikka=Tampere | Vuosi=1992 | TunnisteIsbn=ISBN 951-721-600-9}}
 
[[Luokka:Topologia]]