Ero sivun ”Suomen Asianajajaliitto” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
MakeF (keskustelu | muokkaukset)
Asianajajaliitto ei ole jäsentensä edunvalvontaorganisaatio vaan lailla perustettu julkisoikeudellinen yhteisö.
Rivi 38:
Myös Suomen Asianajajaliiton hallituksella on velvollisuus valvoa asianajajien toimintaa ja sen tulee puuttua havaitsemiinsa epäkohtiin. Viime kädessä hallitus voi saattaa vireille asianajajaan kohdistuvan valvontamenettelyn. Valvonta-asioiden käsittelystä ja ratkaisemisesta vastaa liiton yhteydessä toimiva lautakunta, johon kuuluu asianajajien lisäksi ammattikunnan ulkopuolisia jäseniä, mm. oikeustieteen professoreja ja tuomareita. Valvontalautakunnan päätöksestä voi menettelyn kohteena oleva asianajaja ja valtioneuvoston oikeuskansleri valittaa [[Helsingin hovioikeus|Helsingin hovioikeuteen]]. Asianajajaliitto seuraa aktiivisesti oikeuskehitystä sekä tekee työtä kansalaisten oikeusturvan parantamiseksi. Liitto jättää vuosittain lausuntonsa liki kaikista keskeisistä lainsäädäntöuudistuksista.
 
Suomen Asianajajaliitto julkaisee kahta lehteä, oikeudellisia artikkeleita sisältävää [[Defensor Legis]]tä ja Advokaatti-nimistä jäsenlehteä. Liitto myöntää Oikeusteko-palkintoja henkilöille, yhteisöille tai viranomaisille, jotka ovat edistäneet merkittävällä tavalla oikeudenmukaisuutta. Palkinnon ovat saaneet muun muassa oikeuskansleri [[Jaakko Jonkka]], korkeimman oikeuden presidentti [[Pauliine Koskelo]], [[Rovaniemen hovioikeus|Rovaniemen hovioikeuden]] laadunarviointijärjestelmä sekä toimittaja [[Paavo Teittinen]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://asianajajaliitto.fi/2019/06/oikeusteko-palkinto-toimittaja-paavo-teittiselle | Nimeke = Oikeusteko-palkinto toimittaja Paavo Teittiselle | Sivusto = | Ajankohta = 14.6.2019 | Viitattu = 15.6.2019}}</ref>
Suomen Asianajajaliitto julkaisee kahta lehteä, oikeudellisia artikkeleita sisältävää [[Defensor Legis]]tä ja Advokaatti-nimistä jäsenlehteä.
 
==Puheenjohtajat==