Ero sivun ”Haitin vallankumous” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Tausta: kh fix
Rivi 36:
===Orjakapina===
[[Tiedosto:Incendie de la Plaine du Cap. - Massacre des Blancs par les Noirs. FRANCE MILITAIRE. - Martinet del. - Masson Sculp - 33.jpg|thumb|vasen|Orjakapina Cap Françaisissa.]]
Elokuussa 1791 alkoi orjien kapina Cap Françaisissa eli nykyisessä [[Cap Haïtien]]issa siirtokunnan pohjoisrannikolla. Vain keihäillä,seipäillä ja työkaluilla aseistautuneet orjat polttivat muutaman kuukauden kuluessa kolmesataa plantaasia ja surmasivat 2&nbsp;000 valkoista. Kapinointi keskittyi vielä tällöin siirtokunnan pohjoisosiin. Valkoiset hallitsivat Eteläistä provinssia, värilliset tilanomistajat Läntistä provinssia ja [[Port-au-Prince]]ä pitivät hallussaan tasavaltaa kannattavat pienet valkoiset. Vuonna 1792 Ranskan vallankumoukselliset lähettivät Saint-Domingelle 7&nbsp;000 sotilasta komentajanaan komissaari [[Léger-Félicité Sonthonax]]. Ranskalaisten sotilaiden huvetessa [[malaria]]an ja [[keltakuume]]eseen Sonthonax alkoi käyttää vapaiden värillisten muodostamia joukkoja ja hallitsi siirtokuntaa yksinvaltiaan ottein. Rojalisteina pidettyjä valkoisia vainottiin. Monet tilanomistajat pyrkivät saamaan [[Yhdistynyt kuningaskunta|IsonIso-Britannian]] puuttumaan tilanteeseen.<ref name="karh1" />
 
===Toussaint===
[[Tiedosto:Général Toussaint Louverture.jpg|thumb|[[François-Dominique Toussaint]].]]
[[Tiedosto:Haitian Revolution.jpg|thumb|Piirros ranskalaisten ja haitilaisten yhteenotosta.]]
Tilanne Saint-Dominguella muuttui entistä monimutkaisemmaksi Euroopan tilanteen kehityksen takia. Ranska ja Espanja ajautuivat keskenään sotaan ja maaliskuussa 1793 espanjalaisten 14&nbsp;000 hyökkäsivät Santo Domingosta Ranskan hallitsemalle puolelle saarta. Sotaa käytiin nyt myös IsonIso-Britannian kanssa, joka lähetti 20&nbsp;000 miestä Saint-Dominguelle virallisesti [[Jamaika]]lle paenneiden paikallisten maanomistajien pyynnöstä. Saarella sotivat nyt Ranska, Iso-Britannia, Espanja, Ranskaa tukevat värilliset ja Espanjaa tukevat mustat orjat. Espanjalaiset olivat luvanneet vapauden heidän joukkoihinsa liittyville orjille. Yksi heihin liittyneistä oli [[François-Dominique Toussaint]]. Sodan alkupuolella Toussaint johti parinmuutaman tuhannen orjan joukkoa, joka taisteli ensin espanjalaisten puolella käyden sissisotaa ranskalaisia vastaan. Kuultuaan Ranskan kansalliskokouksen lakkauttaneen orjuuden, Toussaint kääntyi kuitenkin espanjalaisia vastaan toukokuussa 1794. Seuranneiden parinMuutaman kuukauden aikana hänen miehensä valtasivat suurimman osan espanjalaisten valtaamista alueista. Vuonna 1795 Ranska ja Espanja solmivat [[Baselin rauha]]n, jolla Espanja luopui omasta puolestaan saarta. Toussaint hallitsi nyt suurta osaa siirtokunnasta sen pohjoisosissa. Etelässä vaikutti [[André Rigaud]]'n värillisten ja joidenkin valkoisten kapina-armeija, ja britit hallitsivat siirtokunnan eteläistä kolmannesta sen keskeisine satamakaupunkeineen. Suurin osa siirtokunnan valkoisista oli tähän mennessä joko surmattu, tai paennut.<ref name="karh1" />
 
Kesäkuussa 1795 britit hallitsivat enää muutamaa satamakaupunkia, kun taas Toussaintin joukot olivat saaneet hallintaansa suurimman osan siirtokuntaa. Brittijoukot kärsivät etenkin taudeista ja etenkin malariasta ja keltakuumeesta. Keväällä 1798 he solmivat lopulta salaisen rauhan Toussaintin kanssa. Britit vetäytyivät siirtokunnasta ja lupasivat olla sekaantumatta sen sisäisiin asioihin. Vastaavasti Toussaint lupasi olla hyökkäämättä brittien Jamaikalle, eivätkä tukisi sen mahdollisia orjakapinoita. Ranskalla ei enää ollut käytännössä otetta siirtokunnasta, vaikkakin sen vallankumoushallinto nimitti Toussaintin muodollisesti kenraalikuvernööriksi. Toussaintin joukot saivat tukea [[Yhdysvallat|Yhdysvalloista]]. Toussaintilla oli hyvät välit maan presidentti [[John Adams]]in kanssa. Adamas halusi Saint-Dominguen kapinallisista liittolaisen brittejä vastaan, vaikka hänen politiikkansa asian suhteen kauhistuttikin monia muita yhdysvaltalaisia poliitikkoja. Tilanteen pelättiin kannustavan Yhdysvaltojen orjia kapinaan ja Adamsin kriitikoihin lukeutui esimerkiksi varapresidentti [[Thomas Jefferson]]. Maan politiikka muuttuikin kielteiseksi Adamsin virkakauden päätyttyä vuonna 1801.<ref name="karh1" />