Ero sivun ”Aktiivimalli” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 70:
Professori Roope Uusitalo ihmettelee, että samalla tavalla epäreiluna ei pidetä sitä, että jo aiemmin samoihin aktiivisuusehdon täyttäviin palveluihin pääsevien työttömyyspäiväraha nousi jopa 13 prosenttia, eikä paljon suurempia työttömyysturvan leikkauksia ole vastustettu yhtä paljon. Hän päättelee, että syynä on psykologia: onnistumisesta palkitseminen tuntuisi kannustavammalta kuin epäonnistumisesta rankaiseminen.<ref name=Uusitalo>{{verkkoviite|osoite=https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/mielipide-kotimaa/aktiivimalli-sai-haukut-vaikka-kovempiakin-leikkauksia-tehty-rankaisemisen-psykologiaa/|nimeke=Aktiivimalli sai haukut, vaikka kovempiakin leikkauksia on tehty - rankaisemisen psykologiaa|ajankohta=2.3.2018|julkaisu=Suomen Kuvalehti}}</ref>
Aktiivimallia vastustavan kansalaisaloitteen oli tammikuun loppuun mennessä allekirjoittanut yli 140 000 henkilöä, jonka jälkeen allekirjoitusten kerääminen lopetettiin.<ref>[https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/2730 Kumotaan HE 124/2017 vp] Kansalaisaloite.fi</ref> Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunta hylkäsi aloitteen 12.2.2019, vaikka totesikin, että "aktiivimalli näyttää kohdistuvan työttömyysetuuden saajiin ikäryhmittäin ja alueittain epätasa-arvoisesti."
Aktiivimallia valmistelleen työryhmän vetäjän valtiosihteeri [[Martti Hetemäki|Martti Hetemäen]] mukaan kovin kritiikki on kohdistunut työttömien keskinäisen yhdenvertaisuuden puutteeseen: työttömillä ei ole yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallistua työssäoloehdon täyttäviin palveluihin. Hetemäen mukaan aktiivimallilla ei voida käytännössä saavuttaa työttömien täyttä yhdenvertaisuutta. Siksi tasapuolisuuden kannalta olisi hyvä, jos palveluihin osallistumisen ei estäisi alenemaa.<ref name=":4" />
| |||