Ero sivun ”Rolls-Royce Camargue” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Tekniikka: Hieman lisäkirjoitusta Camarguen L-sarjan moottorista, ja lisätty triviaosuus, jossa L-sarjan ennätyspitkä tuotantoaika (1959-jatkuu) on ohittanut Chevy-pikkulohkon tuotantoajan |
p Siirretty trivia-osio oikeaan paikkaan |
||
Rivi 43:
Camargue käytti Rolls-Roycen "6 ¾"-litraista [[Rolls-Royce-Bentley L-sarjan V8|L410]] (sylinterihalkaisija 4,1 tuumaa) V8-moottoria, mikä kaksiovisen [[Rolls-Royce Corniche|Corniche]]-mallin kaltaisesti oli 10 hv limusiinimallia tehokkaampi. 65 ensimmäistä Camarguea oli varustettu kahdella SU HD8-kaasuttimella, minkä jälkeen se sai Solex-kaasuttimien myötä hieman lisää tehoa. Traditionaalisen "riittävä"-tehomerkinnän sijaan valmistajan oli paljastettava moottorin todellinen teho: se tuotti 212 hevosvoimaa (156 kW), mikä siivitti yli 2,3-tonnisen loistocoupén 200 km/t huippunopeuteen, ja salli kiihtyvyyden 0-100 km/t 10,5 sekunnissa. Vuonna 1980 harkittiin moottorin ahtamista (turboahdin), mutta koekappaleessa esiintyi termisiä ongelmia, ja turbomoottori tulikin tuotantoon L410D:nä vuoden 1982 varta vasten suurempaa moottoritehoa varten suunnitellussa [[Bentley Mulsanne]]-mallissa. Vaihteistona Camarguessa oli [[General Motors]]in 3-vaihteinen Turbo-Hydramatic 400, ja vaihteenvalitsin toimi servoavustuksella (Wikipedia). Alusta oli Silver Shadow- ja Corniche-rinnakkaismallien kaltainen, joskin Camargue sai vuodesta 1977 alkaen Silver Shadow II-kehitysmallin hammastanko-ohjauksen, ja 1979 alkaen [[Rolls-Royce Silver Spirit]]-mallin takapyörien erillisripustuksen hydropneumaattisella korkeuden tasausjärjestelmällä. Camargue oli ensimmäisenä mallina saanut Rolls-Roycen kahdeksan vuoden kehittelyn jälkeen täysautomaattisen vyöhykeilmastoinnin, jossa ohjaamon kummankin puolen niin jalkatilan kuin ohjaamon yläosan lämpötilat olivat yksilöllisesti säädettävissä: automatiikka piti asetukset tämän jälkeen vakiona. Ulkolämpötilan tunnistin oli sijoitettu takapuskurin sisäpuolelle.
== Triviaa ==▼
* Vuonna 1959 [[Rolls-Royce Silver Cloud|Silver Cloud II]]:ssa, [[Rolls-Royce Phantom|Phantom V]]:ssa sekä [[Bentley S-sarja|Bentley S2]]:ssa käyttöön otetun Rolls-Royce/Bentley L-sarjan V8-moottorin tuotantoaika on ohittanut legendaarisen [[Chevrolet]]-pikkulohkon tuotantoajan (uusi pikkulohko-LS on teknisesti erilainen), sillä [[Volkswagen]]-konserniin nykyään kuuluva [[Bentley]] käyttää vuonna 2010 vuodelle 2011 esitellyssä [[Bentley Mulsanne]]-limusiinissä edelleen L-sarjan L410HT-moottoria, joskin laajalti uudistettuna. Tradition mukaisesti numero osoittaa L-sarjan sylinterihalkaisijaa 4,10 tuumaa (Rolls-Roycen edeltävissä rivimoottoreissa moottoritunnus oli samalla logiikalla ollut B60/B61 6-sylinterisissä 4,3- tai 4,9-litraisissa, taikka B80 8-sylinterisessä ''Phantom IV''-versioissa), joskin sarjaan kuului legendaarisen ''"Six and Three Quarters"''-iskutilavuuden lisäksi myös iskun pituutta muuttamalla synnytettyjä koemoottoreita: pienempi oli L380-niminen (5 204 cm³ 1952-, tai 5 352 cm³ [[Porsche]]-kansilla), suurempi kulki L425-nimellä (7 439 cm³), ja lisäksi vuosina 1963-64 tarjolla oli 6 230 cm³-merimoottori LM841 myötä- tai vastapäivään pyörivänä. VW palasi [[Bentley Arnage]]n ''"Red Label"''-versiossa [[Bentley Turbo R|Turbo R]]:n vanhaan, hätäisesti sovitettuun "6 ¾"-turboversioon modernin 4,4-litraisen [[BMW]] M62-V8:n sijaan, sillä BMW-moottorin saatavuus vaikutti uhatulta ''Rolls-Royce-'' ja ''Bentley-''tuotemerkkien omistuskiistan vuoksi: lopulta BMW sai ''Rolls-Royce-'' tuotemerkin kun taas VW sai Crewe-perinnetehtaan ja ''Bentley''-tuotemerkin. [[Cosworth]]in valmistamana vanha moottori sai nimityksen L675, mutta pienessä ''Arnage'':ssa perinnemoottori oli liian raskas, janoinen ja huoltointensiivinen. BMW-neliventtiilimoottorin käyttö sai kuitenkin jatkua vuosimalleissa 1998-2000 ''Arnage''-versioissa ''"Green Label"'' (7 kpl) ja "Birkin" (52 kpl), jotka ovatkin paljon suositeltavampi valinta mm. ketteryytensä, käyttökulujensa ja 5-vaihteisen modernin automaattivaihteiston takia (tämä vaihteisto ei kestänyt 6¾-turbomoottorin vääntöä, eli ''Red Label'':issa automaattivaihteistona oli riittävän vahva [[General Motors]]in nelivaihteinen 4L80-E). ''Volkswagen'' uudisti 6,75-litraista moottoria sittemmin mittavasti - yli puolet osista vaihtui, ja yhden ison turbon tilalle tuli kaksi pienempää - ja L410-perinnenimi palautettiin sen tullessa käyttöön "Red Label"-version korvaavassa ''Arnage R-'' sekä sen parilla tuumalla pidennetyssä ''Arnage RL''-mallissa vuodelle 2001.▼
== Tuotanto ==
Rivi 60 ⟶ 56:
</gallery>
▲== Triviaa ==
▲* Vuonna 1959 [[Rolls-Royce Silver Cloud|Silver Cloud II]]:ssa, [[Rolls-Royce Phantom|Phantom V]]:ssa sekä [[Bentley S-sarja|Bentley S2]]:ssa käyttöön otetun Rolls-Royce/Bentley L-sarjan V8-moottorin tuotantoaika on ohittanut legendaarisen [[Chevrolet]]-pikkulohkon tuotantoajan (uusi pikkulohko-LS on teknisesti erilainen), sillä [[Volkswagen]]-konserniin nykyään kuuluva [[Bentley]] käyttää vuonna 2010 vuodelle 2011 esitellyssä [[Bentley Mulsanne]]-limusiinissä edelleen L-sarjan L410HT-moottoria, joskin laajalti uudistettuna. Tradition mukaisesti numero osoittaa L-sarjan sylinterihalkaisijaa 4,10 tuumaa (Rolls-Roycen edeltävissä rivimoottoreissa moottoritunnus oli samalla logiikalla ollut B60/B61 6-sylinterisissä 4,3- tai 4,9-litraisissa, taikka B80 8-sylinterisessä ''Phantom IV''-versioissa), joskin sarjaan kuului legendaarisen ''"Six and Three Quarters"''-iskutilavuuden lisäksi myös iskun pituutta muuttamalla synnytettyjä koemoottoreita: pienempi oli L380-niminen (5 204 cm³ 1952-, tai 5 352 cm³ [[Porsche]]-kansilla), suurempi kulki L425-nimellä (7 439 cm³), ja lisäksi vuosina 1963-64 tarjolla oli 6 230 cm³-merimoottori LM841 myötä- tai vastapäivään pyörivänä. VW palasi [[Bentley Arnage]]n ''"Red Label"''-versiossa [[Bentley Turbo R|Turbo R]]:n vanhaan, hätäisesti sovitettuun "6 ¾"-turboversioon modernin 4,4-litraisen [[BMW]] M62-V8:n sijaan, sillä BMW-moottorin saatavuus vaikutti uhatulta ''Rolls-Royce-'' ja ''Bentley-''tuotemerkkien omistuskiistan vuoksi: lopulta BMW sai ''Rolls-Royce-'' tuotemerkin kun taas VW sai Crewe-perinnetehtaan ja ''Bentley''-tuotemerkin. [[Cosworth]]in valmistamana vanha moottori sai nimityksen L675, mutta pienessä ''Arnage'':ssa perinnemoottori oli liian raskas, janoinen ja huoltointensiivinen. BMW-neliventtiilimoottorin käyttö sai kuitenkin jatkua vuosimalleissa 1998-2000 ''Arnage''-versioissa ''"Green Label"'' (7 kpl) ja "Birkin" (52 kpl), jotka ovatkin paljon suositeltavampi valinta mm. ketteryytensä, käyttökulujensa ja 5-vaihteisen modernin automaattivaihteiston takia (tämä vaihteisto ei kestänyt 6¾-turbomoottorin vääntöä, eli ''Red Label'':issa automaattivaihteistona oli riittävän vahva [[General Motors]]in nelivaihteinen 4L80-E). ''Volkswagen'' uudisti 6,75-litraista moottoria sittemmin mittavasti - yli puolet osista vaihtui, ja yhden ison turbon tilalle tuli kaksi pienempää - ja L410-perinnenimi palautettiin sen tullessa käyttöön "Red Label"-version korvaavassa ''Arnage R-'' sekä sen parilla tuumalla pidennetyssä ''Arnage RL''-mallissa vuodelle 2001.
== Viitteet ==
| |||