Avaa päävalikko

Muutokset

2 270 merkkiä lisätty ,  5 kuukautta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
{{Tynkä/Kirjailija}}
[[kuva: Taras Shevchenko selfportrait oil 1840.jpg|200 px|thumb|Taras Ševtšenkon omakuva nuoruudessa]]
| nimi = Taras Ševtšenko
[[File:Шевченко Тарас.1860.jpg|thumb|Taras Ševtšenko vuonna 1860]]
| alkuperäinen nimi =
[[File:Taras Shevchenko Memorial - Church of the Pilgrims.JPG|thumb|Taras Ševtšenkon muistomerkki, Washington, USA]]
| kuva = Taras Shevchenko 1859 (zoom).jpg
[[File:Stamp of Ukraine s75.jpg|thumb|Ukrainalainen postimerkki]]
| kuvankoko =
| kuvateksti = Taras Ševtšenko valokuvassa vuodelta 1859.
| koko nimi =
| salanimi =
| syntymäaika = 9. maaliskuuta 1814
| syntymäpaikka = Moryntsi, [[Kiovan kuvernementti]], [[Venäjän keisarikunta]]
| kuolinaika = 10. maaliskuuta 1861
| kuolinpaikka = [[Pietari (kaupunki)|Pietari]], Venäjän keisarikunta
| ammatit = runoilija ja taidemaalari
| äidinkieli =
| kansallisuus =
| aikakausi =
| tyylilajit =
| aiheet =
| suuntaus =
| tuotannon kieli =
| debyyttiteokset =
| pääteokset =
| sivusto =
| puoliso =
| lapset =
| vanhemmat =
| palkinnot =
| ehdokkuudet =
| uskonto =
| huomioita =
| allekirjoitus = Taras_Shevchenko%E2%80%99s_signature.gif
}}
'''Taras Hryhorovytš Ševtšenko''' ({{k-uk|Тара́с Григо́рович Шевче́нко}}, [[9. maaliskuuta]] <small>([[juliaaninen kalenteri|vanhaa lukua]] 25. helmikuuta)</small> [[1814]] [[Moryntsi]] – [[10. maaliskuuta]] <small>(vanhaa lukua 26. helmikuuta)</small> [[1861]] [[Pietari (kaupunki)|Pietari]], [[Venäjän keisarikunta|Venäjä]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.britannica.com/biography/Taras-Hryhorovych-Shevchenko | Nimeke = Taras Hryhorovych Shevchenko | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Encyclopaedia Britannica | Viitattu = 4.5.2019 | Kieli = {{en}}}}</ref>) oli [[ukrainalaiset|ukrainalainen]] runoilija ja taidemaalari, sekä 1800-luvun ukrainalaisen kansallisen liikkeen vaikuttaja.
 
==Elämäkerta==
'''Taras Hryhorovytš Ševtšenko''' ({{k-uk|Тара́с Григо́рович Шевче́нко}}, [[9. maaliskuuta]] <small>([[juliaaninen kalenteri|vanhaa lukua]] 25. helmikuuta)</small> [[1814]] [[Moryntsi]] – [[10. maaliskuuta]] <small>(vanhaa lukua 26. helmikuuta)</small> [[1861]] [[Pietari (kaupunki)|Pietari]], [[Venäjän keisarikunta|Venäjä]]) oli [[ukrainalaiset|ukrainalainen]] [[runoilija]], [[taiteilija]] ja [[humanisti]]. Hänen [[kirja]]llista [[perinne]]ttään pidetään yleisesti nykyaikaisen ukrainalaisen [[kirjallisuus|kirjallisuuden]] ja laajemmin jopa modernin [[ukrainan kieli|ukrainan kielen]] perustuksena. Ukrainan lisäksi hän kirjoitti myös [[venäjän kieli|venäjä]]ksi. Ševtšenkon suuresta merkityksestä etenkin ukrainalaisille kertoo se, että hänelle on pystytetty Ukrainaan noin 1260 muistomerkkiä eli näköispatsaita ja muita; muualla maailmassa muistomerkkejä on yhteensä noin 130, mm. Pohjois -ja Etelä-Amerikassa, Venäjällä sekä useissa Euroopan eri maissa. Ukrainan sadan hryvnian setelissä on Ševtšenkon kuva.
[[kuva: Taras Shevchenko selfportrait oil 1840.jpg|200 px|thumb|vasen|Taras Ševtšenkon omakuva nuoruudessavuodelta 1840.]]
===Nuoruus===
Taras Ševtšenko syntyi 9. maaliskuuta 1814 Moryntsissä [[Zvenyhorodka]]ssa tuolloisessa [[Venäjän keisarikunta|Venäjän keisarikunnan]] [[Kiovan kuvernementti|Kiovan kuvernementissa]]. Ševtšenko oli syntyjään [[maaorjuus|maaorja]] ja hän jäi orvoksi vain 12-vuotiaana. Hän oppi lukemaan kylän lukkarilta. Maaorjana Ševtšenko muutti P. Engelhardtin mukana ensin [[Vilna]]an vuonna 1828 ja [[Pietari (kaupunki)|Pietariin]] vuonna 1831. Pietarissa Engelhardt tajusi Ševtšenkolla olevan lahjoja maalarina ja Ševtšenko pääsi maalarin oppipojaksi. Ševtšenko maalasi tauluja esimerkiksi Pietarin [[Kesäpuisto]]n maisemista.<ref name="enc">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.encyclopediaofukraine.com/display.asp?linkpath=pages%5CS%5CH%5CShevchenkoTaras.htm | Nimeke = Shevchenko, Taras | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Internet Encyclopedia of Ukraine | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Canadian Institute of Ukrainian Studies | Viitattu = 4.5.2019 | Kieli = {{en}} }}</ref> Pietarissa hän tutustui myös paikalliseen ukrainalaiseen älymystöön ja taidepiireihin. Ševtšenkon uudet tuttavat päättivät kerätä rahaa hänen vapauttamisekseen orjuudesta. Huomattava summa saatiin taiteilija [[Karl Brüllow]]in lahjoitettua yhden taulunsa palkinnoksi arpajaisiin, joiden tuotto käytettiin Ševtšenkon vapauttamiseen.<ref name="ukr">{{Kirjaviite | Tekijä = Johannes Remy | Nimeke = Ukrainan historia | Vuosi = 2015 | Luku = Ukrainan kansallisen liikkeen synty | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Gaudeamus Helsinki University Press | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = 978-952-495-855-4 }}</ref> Rahankeräyksen jälkeen Ševtšenko vapautui 5. toukokuuta 1838.<ref name="enc" />
 
===Uran alku===
<!-- (Tästä alkaa pitkä lainaus vuonna 1919 julkaistusta suomalaisesta kirjasta; pitäisi tiivistää, muotoilla toisin tai jättää lainaamatta)
Vapaudutuaan maaorjuudesta Ševtšenko opiskeli [[Pietarin taideakatemia]]ssa, jossa hänen opettajanaan toimi Brüllow.<ref name="enc" /> Ševtšenko alkoi myös elättää itseään taidemaalarina ja runoilijana. Vuonna 1840 ilmestyi Ševtšenkon ensimmäinen runokokoelma nimeltä ''Kobzar''.<ref name="ukr" /> Vuonna 1841 julkaistiin edelleen eeppinen runo ''Haidamaky'' ja vuonna 1844 balladi ''Hamaliia''. Vuosina 1843, 1845 ja 1846 Ševtšenko teki matkoja sukulaistensa luo Ukrainaan, jossa hän sai vaikutteita ukrainalaisilta kirjailijoilta ja muulta älymystöltä. Ševtšenko tutustui esimerkiksi [[Panteleimon Kuliš]]iin, [[Myhailo Maksymovytš]]iin ja [[Varvara Repnina]]an. Ševtšenko valmistui opinnoistaan Pietarin taideakatemiassa vuonna 1845 ja samana vuonna hän kiersi Ukrainaa kirjoittaen runoja, piirtäen paikallisia historiallisia maamerkkejä ja keräten kansatieteellistä aineistoa.<ref name="enc" />
Suomalainen diplomaatti ja kirjailija [[Reino Silvanto]] (1883 - 1943) kirjoitti kirjassaan [["Ukraina ja ukrainalaiset"]] (Otava, 1919) Taras Ševtšenkosta näin:
 
===Kyrilloksen ja Metodioksen seura===
<blockquote>”Äidinkieli sitoi ukrainalaisen sivistyneistön kansaan, millä ei ollut vain kirjallista merkitystä, koska kirjallinen liike merkitsi myös kansallista nousua. Ensimäisenä huomattavana yhdyssiteenä kansanrunouden ja uuden kirjallisen suunnan välillä oli [[I. P. Kotljarevskyn]] v. 1798 julkaisema pilamukaelma Aeneidistä, jossa tekijä hämmästytti ukrainalaista sivistyneistöä avaamalla sen nähtäväksi kansankielen aarteet, ja kansan elämän ja harrastukset. Kotljarevskyn alkama sarja kansankuvauksia herätti pian vastakaikua yleisössä, vieläpä aina Pietarissa ja Varsovassa asti, eikä kestänyt kauan, kun vanhat kasakkasankarit alkoivat himmetä uuden nimettömän, kollektiivisen sankarin, harmaan rahvaan rinnalla, jonka pyrkimykset vapauteen ja yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen innostuttavat etenkin nuorempaa polvea.
Vuonna 1846 Ševtšenko sai työpaikan [[Kiovan yliopisto]]sta piirrustuksen opettajana. Kiovassa muun muassa Panteleimon Kuliš, [[Mykola Kostomarov]] ja [[Mykola Hulak]] perustivat salaisen [[Pyhien Kyrilloksen ja Metodioksen slaavilainen seura|Pyhien Kyrilloksen ja Metodioksen slaavilaisen seuran]]. [[Panslavismi|Panslavistisen]] ja tsaarin vastaisen seuran tavoittena oli luoda [[slaavit|slaavilainen]] tasavaltainen liittovaltio, jossa Ukraina muodostaisi oman osavaltionsa. Ševtšenkon omasta jäsenyydestä seurassa ei ole täyttä varmuutta, mutta hän vaikutti kuitenkin huomattavsti sen jäsenten ajatusmaailmaan. Seuran toiminta paljastui viranomaisille helmikuussa 1847 ja seura lakkautettiin. Seuran toimintaan todettiin osalliseksi kaikkiaan 12 henkilöä.<ref name="ukr" /> Ševtšenko oli pidätetty 5. helmikuuta.<ref name="enc" /> Monet seuraan sekanatuneista saivat suhteellisen lyhyitä vankila- tai karkoitustuomioita. Ševtšenko sai kuitenkin erityisen ankaran tuomion. Hänet määrättiin palvelemaan armeijassa sotamiehenä määräämättömäksi ajaksi.<ref name="ukr" /> Tuomion ankaruuteen vaikuttivat Ševtšenkon kirjoittmaan tsaarin vastaiset runot. Armeijassa Ševtšenko palveli Ukrainasta karkotettuna [[Orenburg]]issa, [[Orsk]]issa ja nykyisessä [[Fort-Şevçenko]]ssa (tuolloinen ''Novopetrovskoje''). [[Nikolai I]] oli antanut henkilökohtaisesti määräyksen, jonka mukaan Ševtšenko ei saanut palvelusaikanaan kirjoittaa, piirtää tai maalata. Ševtšenko jatkoi kuitenkin näistä kaikkia salaa. Ševtšenko kuvasi maalauksissaan palvelusajallaan esimerkiksi paikallisten [[kazakit|kazakkien]] elämää.<ref name="enc" />
 
===Loppuelämä===
Tämän polven suuri edustaja, kansallisrunoilija ja poliitikko Taras Shevtshenko antoi ennen muita ukrainalaisten kansalliselle itsetunnolle voimakasta nousua demokraattisessa ja humaanissa hengessä ja kääntyi ratkaisevasti pois »vanhan kasakkajärjestyksen» ihailijoista, jotka eivät osanneet asettua puolustamaan itse kansan intressejä. Hänen ja hänen aatetovereittensa todelliseksi sankariksi tuli vallankumouksellinen kansa ja sellainen uusi kasakkakunta, joka asettaa päämääräkseen yhteiskuntajärjestyksen missä ei ole »herraa eikä renkiä». Radikaalinen runoilija uneksi uutta kansallista kapinaa, joka puhdistaisi vääryyttä kärsivän maan »Varsovan kuonasta ja Moskovan loasta» ja joka hävittäisi rajoitukset ja etuoikeudet orjuutettujen ja orjuuttajain, s. o., ainakin pääasiallisesti katsottuna, ukrainalaisten ja muukalaisten väliltä ja loisi Ukrainasta »suuren, uuden, vapaan perheen»!
[[FileTiedosto:Taras Shevchenko Memorial - Church of the Pilgrims.JPG|thumb|Taras Ševtšenkon muistomerkki, Washington, USAYhdysvallat.]]
Nikolai I kuoli vuonna 1855 ja Ševtšenko vapautettiin viimein sotilaspalveluksesta vuonna 1857. Hän ei saanut kuitenkaan palata Ukrainaan, vaan hän asettui ensin [[Nižni Novgorod]]iin ja sittemmin jälleen Pietariin. Ševtšenko vietti loppuelämänsä poliisin valvonnan alaisena. Hän sai luvan matkustaa viertailemaan sukulaistensa luo Ukrainaan vuonna 1859, jossa hänet kuitenkin pidätettiin ja käännytettiin takaisin Pietariin. Ševtšenko kuoli Pietarissa 10. maaliskuuta 1861. Ševtšenko haudattiin ensin Pietariin, mutta kaksi kuukautta myöhemmin ruumis siirrettiin haudattavaksi Tšernetša Horaan lähelle [[Kaniv]]ia.<ref name="enc" />
 
Shevtshenkon runoudella on suuri kulttuurihistoriallinen merkitys, mutta koska se on ulkopuolella käsittelypiiriämme, niin emme sen sisältöön tässä kajoa. Lähempänä meitä sen sijaan on nyt Shevtshenkon poliittisen toiminnan sisältö. Mitä se käsitti, siitä antaa meille paraimman kuvan n.s. [[Kyrillo-Metodilainen seura]], jonka sielu – joskaan ei perustaja – Shevtshenko oli.”<ref name=ukraina_ja_ukrainalaiset_9295>Reino Silvanto, [["Ukraina ja ukrainalaiset"]] (Otava, 1919) s. 92 - 95</ref></blockquote> -->
== Suomennokset ==
 
* T. Ševtšenko, Runoja, suom. [[Nikolai Laine|N. Laine]]. Petroskoi : Karjalais-suomalaisen SNT:n valtion kustannusliike, 1954. 44 s. Sarja: Koululaisen kirjasto
* Ukrainalaislähtöinen kielenkääntäjä [[Jura Zub]] on suomentanut Taras Ševtšenkon runon: "Думи мої, думи мої" = "Aatokseni, aatokseni..." (lyhennelmä)
 
== Aiheesta muualla ==
 
* [http://347930.ippo.web.hosting-test.net/?p=199 Тарас Шевченко, його біографія і творчість в Інтернеті] Інститут післядипломної педагогічної освіти {{uk}}
* [http://www.ukrcenter.com/Література/19669/Тарас-Шевченко Тарас Шевченко] Література, Український Центр {{uk}}
* Jura Zubin kotisivut http://www.mv.helsinki.fi/home/zub/pereklady%20Shevtshenko.html
{{Commonscat|Taras Shevchenko}}
* https://uk.wikipedia.org/wiki/%D0%A1%D0%BF%D0%B8%D1%81%D0%BE%D0%BA_%D0%BF%D0%B0%D0%BC%27%D1%8F%D1%82%D0%BD%D0%B8%D0%BA%D1%96%D0%B2_%D0%A2%D0%B0%D1%80%D0%B0%D1%81%D0%BE%D0%B2%D1%96_%D0%A8%D0%B5%D0%B2%D1%87%D0%B5%D0%BD%D0%BA%D1%83 Lista Taras Ševtšenkolle omistetuista monumenteista (ukrainaksi), sisältää paljon valokuvia monumenteista
 
{{Auktoriteettitunnisteet}}
{{Tynkä/Kirjailija}}
{{AAKKOSTUS: Ševtšenko, Taras}}
[[Luokka:Ukrainalaiset runoilijat]]
22 941

muokkausta