Ero sivun ”Lentolaivue 14” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 38:
[[Tiedosto:Fokker CX Finland.jpg|pienoiskuva|Fokker C.X.]]
=== 1941 ===
Jatkosodan liikekannallepanossa Lentorykmentti 1 lakkautettiin ja sen laivueet muutettiin erillisiksi.<ref>Keskinen; Stenman 2007 (Suomen ilmavoimat III) s. 202</ref> Majuri Lauri Larjon komentama Lentolaivuelentolaivue 14 alistettiin [[Suomen IV armeijakunta (jatkosota)|IV armeijakunnalle]] tehtävänään tiedustelu Viipurin alueella sekä itäisen Suomenlahden rannikkoalueilla. Tehtäviin lisättiin 22. kesäkuuta tehtäviin lisättiin tiedustelu myös [[Suomen V armeijakunta (jatkosota)|V armeijakunnan]] alueella. Padasjoen kentälle tukeutuneet laivueen 1. (GL-koneet) ja 3. lentue (FK-koneet) suorittivat annettuja tehtäviä 2. lentueen noutaessa varikolta laivueen uutta kalustoa, [[Curtiss Hawk]] -hävittäjiä (CU). Laivue siirtyipalasi 9. heinäkuuta mennessä takaisin Uttiin, kalustona CU-koneet kahdessa lentueessa ja FK-koneet kolmannessa. Ilmavoimien esikunta antoi 14. heinäkuuta laivue sai ilmavoimien esikunnastalaivueelle käskyn luovuttaa uudet Curtiss-koneensa [[Lentolaivuelentolaivue 32]]:lle, jolta se sai tilalle käytetyt [[Fokker D.XXI]] -koneet.<ref>Keskinen; Stenman 2002 s. 66</ref> 29. heinäkuuta laivueenLaivueen alistus IV armeijakunnalle päättyi 29. heinäkuuta ja ilmavoimien komentaja otti laivueen alaisuuteensa. Laivue jatkoi tiedustelutehtäviä etenevien II ja IV armeijakuntien alueilla.<ref>Keskinen; Stenman 2002 s. 68</ref> Laivue siirtyi 10. elokuuta laivuelähemmäs siirtyirintamaa Lappeenrantaan lähemmäs rintamaa.<ref>Keskinen; Stenman 2002 s. 69</ref> SuomalaistenSyyskuun alkupuolella suomalaisten hyökkäyksen pysähdyttyä Karjalankannaksella syyskuun alkupuolella laivue alistettiin [[Lentorykmentti 3]]:lle ja samassa yhteydessäsamalla se siirtyi lähemmäs rintamalinjoja [[Suulajärven lentokenttä|Suulajärvelle]]. Laivueen tehtävät pysyivät samanasäilyivät, tosin rintamalinjojen vakiinnuttua lähinnä venäläisten liikenteen valvontana. Lentotoimintaa vähensi edelleen 8. lokakuuta annettu käsky säästää polttoainetta;, tämämikä rajoitti lentojalennot yhteen päivässä.<ref>Keskinen; Stenman 2002 s. 70</ref> Laivue sai 21. lokakuuta käskyn siirrosta Itä-Karjalaan, [[Tiiksjärven lentokenttä|Tiiksjärvelle]] Itä-Karjalaan. Siirto aloitettiin 26. lokakuuta laivueen viimeisten osien ollessa perillä 15. marraskuuta. Tiiksjärvellä laivue alistettiin [[14. divisioona (jatkosota)|14. divisioonalle]] tehtävänään tiedustelu divisioonan kaistalla sekä hyökkäykset sopiviin maamaaleihin. Laivueelle alistettiin puolestaan [[Lentolaivue 30]]:n kolmas lentue, ''Lentue Käär'', jonka tehtävänä oli hävittäjätorjunta 14. divisioonan kaistalla. 17. joulukuuta laivueen komentajaksi määrättiin majuri Johan Sovio.<ref>Keskinen; Stenman 2002 s. 72</ref>
 
=== 1942 ===
Rivi 49:
 
=== 1944 ===
VuodenLaivueen 19443. alussa,lentue siirtyi 5. tammikuuta, laivueen 3. lentue siirtyi1944 Lonkan jääkentälle lähemmäksi toimialuettaan, III armeijakunnan rintamaosaa.<ref name="keskinen2002s90">Keskinen; Stenman 2002 s. 90</ref> Laivueen nimeen lisättiin 14. helmikuuta laivueen nimeen lisättiin sen toimintaa kuvaava etuliite, jolloin nimeksi tuli Tiedustelulentolaivue 14 (TLeLv 14). 1. maaliskuuta kapteeni Erik Kerke siirtyi laivueen vt. komentajaksi.<ref name="keskinen2008s204">Keskinen; Stenman 2008 s. 204</ref> Laivue sai lisää MS-koneita maaliskuun lopulla, jolloin 2. lentueen FR-koneet siirrettiin 3. lentueeseen. Lentotiedustelua suoritettiin lähinnä MS-kalustolla venäläisten suorituskykyisemmän lentokaluston takia.<ref name="keskinen2002s90"/> 3. kesäkuuta majuri Kyösti Kurimo määrättiin laivueen komentajaksi.<ref name="keskinen2008s204"/> Laivue suoritti tiedustelutehtäviään koko kesän ajan Uhtuan ja Rukajärven suunnille. 29. heinäkuuta laivue alistettiin kuukauden ajaksi [[Lentorykmentti 2]]:lle, jonka seurauksena neljän MS-koneen osasto siirtyi HLeLv 28:aan. 6. elokuuta laivue saavutti viimeisen ilmavoittonsa, kun luutnantti Matti Niinimäki ampui Tahkokoskella alas [[P-39 Airacobra|Airacobra]]-hävittäjän.<ref>Keskinen; Stenman 2006 s. 5</ref> Sodan lopulla, 31. elokuuta, osa laivueesta siirtyi Kolvasjärvelle osan jäädessä Tiiksjärvelle 21. syyskuuta saakka.<ref name="keskinen2002s90"/>
 
Laivue lensi jatkosodassa noin 6&nbsp;600 sotalentoa, joilla se saavutti 23 ilmavoittoa, menettäen 20 konetta ja 15 lentäjää.<ref name="keskinen2002s90"/>