Ero sivun ”Mikael Forslin” versioiden välillä

'''Mikael Forslin''' ([[22. kesäkuuta]] [[1745]] [[Vähäkyrö]] – [[24. elokuuta]] [[1783]] [[Evijärvi]]) oli suomalainen kappalainen, joka harjottiharjoitti myös lääkärin ammattia.<ref name=yom>Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Mikael Forslin. Verkkojulkaisu 2005 <http://www.helsinki.fi/ylioppilasmatrikkeli/henkilo.php?id=8528>. Luettu 13.11.2016.</ref>

Forslinin vanhemmat olivat Vähänkyrön [[Hiiripelto|Hiiripellon]] kylän Tapion talollinen Tomas Tomasson (k. 1766) ja Maria Johansdotter. Hän kävi [[Vaasa]]n [[triviaalikoulu]]a ja pääsi ylioppilaaksi Turussa 1764. Forslin valmistui [[Turun akatemia]]sta filosofian maisteriksi 1772, ja hänet vihittiin papiksi [[Turun hiippakunta|Turun hiippakunnassa]] 1773. Hänen [[Pehr Kalm]]in johdolla tekemänsä väitöskirja käsitteli [[kataja]]n ominaisuuksia ja hyötyä.<ref name=yom/><ref name=forsius/>

Forslin oli [[Lohtaja]]n kappalaisen apulaisena vuodesta 1773 ja Evijärven kappalaisena vuodesta 1783. Hän oli opiskellut kolmen vuoden ajan teologian ohella myös lääketiedettä Turun akatemiassa ja alkoi harjoittaa parantajantointa vuodesta 1773 alkaen. Forslin sai vuonna 1781 luvan harjoittaa lääkärintehtäviä, ja lisäksi hänelle korvattiin lääkerahastosta köyhien sairaiden hoidossa käytetyt lääkkeet. Vuonna 1780 julkaistun selostuksen mukaan Forslin oli hoitanut ja parantanut Lohtajalla satoja potilaita, joita oli tullut Lohtajan lisäksi eri puolilta Pohjanmaata ja Keski-Suomesta. Forslinin kotiapteekin lääkekaapeissa oli selonteon mukaan noin 300 erilaista lääkettä, jotka hän oli hankkinut omilla varoilaanvaroillaan. Forslin jatkoi lääkärintoimen harjoittamista myös siirryttyään Evijärvelle. Hän teki [[isorokko]]rokotuksia ja suoritti myös [[trakooma]]-, [[syöpä]]- ja [[huulihalkio]]leikkauksia yksinkertaisilla välineillään. <ref name=yom/><ref name=forsius>[http://www.saunalahti.fi/arnoldus/forslin.html Arno Forsius : Mikael Forslin (1745–1804) – pappi ja etevä maallikkoparantaja]</ref>