Ero sivun ”Kollajan allas” versioiden välillä

[[Pohjolan Voima]] (PVO) on päättänyt 20. toukokuuta 2009<ref name="uusi">http://www.kollaja.fi/tiedotteet/tiedote-uusi-kollaja-20-5-2009.htm</ref> Kollajan tekoaltaasta tehdyn [[ympäristövaikutusten arviointi|ympäristövaikutusten arvioinnin]] (YVA)<ref>http://www.edilex.fi/uutiset/16592.html</ref>, jossa selvitettiin, miten osa vuotuisista Iijoen tulvavesistä olisi voitu hyödyntää Kollajan alueella Pohjolan Voiman [[sähköntuotanto|sähköntuotannossa ]]<ref>[http://projektit.ramboll.fi/yva/pvo/kollaja-hanke/ Projekti ramboll]</ref> ja valjastaa samalla suojeltu suurjoki lähes 40 kilometrin matkalta.

PVO:n mukaan Kollajalle rakennettavan vesivoimalaitoksen maksimiteho olisi ollut 32 [[megawatti]]a ja keskiteho 8 megawattia. Kollajan tekoaltaan ja voimalaitoksen investointikustannus olisi ollut Pohjolan Voiman oman ilmoituksen mukaan noin 115 miljoonaa [[euro]]a. Tuotannon säätöön käytettävissä oleva teho olisi lisääntynyt hankkeen myötä Pohjolan Voiman laskelmien mukaan 100 megawattia, koska alapuolisten laitosten käytettävyys paranisiolisi parantunut. Iijoen nykyiset viisi voimalaa toimivat keskimäärin yhteensä 97 megawatin teholla sähköä, ja tuotanto on keväisin ja kesäisin suurempaa kuin talviaikaan. 100 megawatin säätövoimatehon lisäys edellyttäisikin talvisin Iijoen virtaaman ylireilua kolminkertaistamista talvisinnykytasoon nykytasostaverrattuna. Hankkeen vastustajien mukaan tämä on mahdotonta.

Iijoen keskivirtaama Kipinän mittausasemalla on viidenkymmenen vuoden tarkasteluajanjaksolla ollut 134 kuutiota sekunnissa. Pohjolan Voima kaavaili Kollaja-hankkeessa, että luonnonuomassa virtaama olisi 15 kuutiota sekunnissa ja kesäkuukausina 10-8010–80 kuutiota sekunnissa eli korkeintaan 80 prosenttia luonnontilaisesta virtaamasta<ref>[http://projektit.ramboll.fi/yva/pvo/kollaja-hanke/YVA/YVA-selostus.htm PVO:n Iijoen luonnonuomaan kaavailema virtaama selviää raportin sivultasivuilta 11 ja 27. Pienin luonnonuomasta mitattu virtaama Kipinän mittausasemalla on ollut 14 kuutiota sekunnissa]</ref>

40) Iijoen vesistön keski- ja yläosassa Kuusamon, Posion, Pudasjärven, Puolangan, Ranuan, Suomussalmen, Taivalkosken, Yli-Iin ja Ylikiimingin kunnissa.<ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1987/19870035 Koskiensuojelulaki 23.1.1987/35]</ref>}}

Siten allashankkeenAllashankkeen toteuttaminen olisi siis edellyttänyt [[koskiensuojelulaki|koskiensuojelulain]] kumoamisenkumoamista tai vähintäänkin tarkistamisensen tarkistamista.

Hanke olisi sijainnut [[luonnonsuojeluohjelma]]ssa suojellulla alueella, johon voimalaitoksen ja tekoaltaan rakentaminen on lain ja oikeuden päätösten mukaan kielletty. Voimassa oleva koskiensuojelulaki estää myös pelkän tekoaltaan rakentamisen. Kollaja-hankkeen osalta voimalan lupa kaatui vuonna 1987 Pohjois-Suomen vesioikeudessa koskiensuojelulakiin ja itse tekoaltaan lupa vesilain säännöksiin<ref>[http://www.edilex.fi/oikeuskaytanto/kko/ennakkoratkaisut/20000028/ KKO:2000:28]</ref>. Kansallisina esteinä olevienolevat koskiensuojelulain ja vesilain muutosmuutokset olisivat edellyttäneet Kollajan tekoaltaan tapauksessa muun muassa luottamuksen suojan vuoksi perustuslainsäätämisjärjestyksen käyttämistä eduskunnasaeduskunnassa.

Vastustajien mukaan hanke olisi heikentänyt tai tuhonnut kolme vaikutusalueella olevaa Euroopan Unionin Natura 2000 -aluetta. Hankkeen rakennuttajan mukaan Natura-alueet yrittiinpyrittiin huomioidahuomioimaan hankkeen suunnittelussa niin, ettärajaamalla ne rajataan padolla vaikutusalueen ulkopuolelle. Vastustajat pitävätpitivät tätä mahdottomana.

Komission tulkintaohjeen mukaan Natura 2000 -alueille ei saa rakentaa mitään sellaista, joka heikentää alueen suojelun tasoa. Poikkeus voidaan myöntää vain siinä tapauksessa, ettei muita vaihtoehtoja tuottaa energiaa ole ja että kysymyksessä onovat erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavat syyt ja kysymyksessä ihmisen terveyteen tai turvallisuuteen liittyvät näkökohdat tai tärkeät suotuisat ympäristövaikutukset. Aiheesta on kerrottu tarkemmin komission Natura 2000 -alueiden suojelu ja käyttö -oppaassa <ref>[http://ec.europa.eu/environment/nature/natura2000/management/docs/art6/provision_of_art6_fi.pdf NATURA 2000 -ALUEIDEN SUOJELU JA KÄYTTÖ Luontodirektiivin 92/43/ETY 6 artiklan säännökset]</ref>.

Vuonna 1959 voimassa olleen vuoden 1902 vesioikeuslain 1 luvun 5 §:n mukaan ainoastaan valtiolla oli oikeus toimittaa vedenjuoksun säännöstely siinä tapauksessa, että siitä aiheutuu haittaa arvokkaanpuoleiselle koskelle tahi muuta sanottavaa vahinkoa yksityiselle henkilölle. PohjojanPohjolan Voima oli 24.6.1959 esittänyt kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriölle, että se ryhtyisi Iijoen vesistössä toimeenpantavan säännöstelyn hakijaksi ja että tie- ja vesirakennushallitukselle annettaisiin tehtäväksi asianmukaisten säännöstelylupien hakeminen sekä säännöstelyn toimeenpanemisen suorittaminen. Hanke kuitenkin hautaituihautautui 1970-luvulla toteuttamiskelvottomana. Kollajan alueen hyödyntämistä vesivoiman tuotannossa selvitettiin taas uudelleen [[1980-luku|1980-luvulla]] osana suunnitelmaa, jonka tavoitteena oli koko Iijoen ottaminen sähkön tuotantoon 12 vesivoimalaitoksen avulla. Selvityksessä [[Pudasjärvi|Pudasjärven]] yläpuolisen alueen ja Kollajan alueen luontoarvot todettiin merkittäviksi, ja voimalaitossuunnitelmista luovuttiin. Kollajan alue suojattiin 1980-luvulla koskiensuojelulailla, joka kieltää voimalaitoksen rakentamisen.

Kollajalla toteutetun ympäristövaikutusten arviointi käsitti Iijoen Pudasjärven ja Haapakosken välisen suojellun osuuden ja enintään yhden voimalaitoksen. Energiateollisuus on tehnyt selvityksen koko Suomen olemassa olevan vesivoimakapasiteetin hyödyntämismahdollisuuksista Tenojoesta aina Vantaanjokeen saakka. Kollajan hanke sisältyi näihin selvityksiin <ref>[http://www.energia.fi/content/root%20content/energiateollisuus/fi/julkaisut%20ja%20tutkimukset/liitteet/voimaa%20vedest%c3%a4%202007%20final%20nettiversio%20080208.pdf?SectionUri=%2ffi%2fjulkaisut Energia.fi] Voimaa vedestä 2007 (PDF)</ref> <ref>http://www.ktm.fi/files/15658/Pienvesivoimakartoitus.pdf Pienvesivoimakartoitus</ref>.

Tammikuussa 2014 allashanke nousi jälleen esille. Pohjois-Pohjanmaan elyELY-keskuksen ympäristöarvio oli myönteinen. Hankkeen taustalla on Pohjolan Voima. Esittelijän mukaan allas heikentäisi Natura-aluetta, mutta edellisen kerran itsensä jäävänneen elyELY-keskuksen johtaja Heikki Aronpään mukaan hankkeella ei ole siihen merkittäviä vaikutuksia.<ref>Heli Saavalainen: Kollajan allashanke nousi taas pintaan, Helsingin Sanomat 8.1.2014 s. A13</ref><ref>[http://yle.fi/uutiset/elylta_vihreaa_valoa_kollajan_altaalle/7010454 Elyltä vihreää valoa Kollajan altaalle. Ylen uutiset 3.1.2014], viitattu 8.1.2014</ref>