Ero sivun ”Eija-Elina Bergholm” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Yupik (keskustelu | muokkaukset)
{{Auktoriteettitunnisteet}}
Ohjaajamalline, pari lähdettä lisää, lähteiden tarkistus ja viitemallineet. →‎Aiheesta muualla: pari linkkiä.
Rivi 1:
{{Ohjaaja
'''Eija-Elina Anneli Bergholm''' (o.s. Neuvonen<ref>{{IMDb-h|0074610}}</ref>, s. [[27. huhtikuuta]] [[1943]] [[Lahti]]<ref>{{Elonet-h|he25b5}}</ref>) on [[Suomi|suomalainen]] [[elokuvaohjaaja]] ja [[käsikirjoittaja]]. Hän on tehnyt elokuvia sekä televisioon että elokuvateattereihin.
| nimi = Eija-Elina Bergholm
| alkuperäinen nimi = Eija-Elina Anneli Neuvonen
| kuva =
| kuvankoko =
| kuvateksti =
| koko nimi = Eija-Elina Anneli Bergholm
| syntymäaika = {{Syntymäaika ja ikä|27|4|1943}}<ref name="Elonet">{{Elonet-h|100193}}</ref>
| syntymäpaikka = [[Lahti]], [[Suomi]]<ref name="Elonet"/>
| kuolinaika =
| kuolinpaikka =
| kansallisuus = suomalainen
| ammatti = [[elokuvaohjaaja]] ja [[käsikirjoittaja]]
| puoliso = [[Timo Bergholm]]
| taiteilijanimet =
| aktiivisena =
| tunnetuimmat ohjaukset = * ''[[Jäähyväiset]]'' (1982)
* ''Huojuva talo'' (1990)
* ''Tumma ja hehkuva veri'' (1997)
| allekirjoitus =
| palkinnot = * [[Pro Finlandia|Pro Finlandia -mitali]] (1994)
| ehdokkuudet =
| kotisivu =
| imdb = 0074610
| elonet = 100193
| amg =
| tietokanta-os =
| tietok-nimi =
}}
 
'''Eija-Elina Anneli Bergholm''' (o.s. Neuvonen<ref>{{IMDb-h|0074610}}</ref>,) (s. [[27. huhtikuuta]] [[1943]] [[Lahti]]<ref>{{ name="Elonet-h|he25b5}}<"/ref>) on [[Suomi|suomalainen]] [[elokuvaohjaaja]] ja [[käsikirjoittaja]]. Hän on tehnyt elokuvia sekä televisioon että elokuvateattereihin.
 
==TV-työt==
Bergholmin ehkä tunnetuin työ on [[Maria Jotuni]]n romaaniin perustuva TV-sarja ''Huojuva talo'' ([[1990]]). Se on traagisen avioliiton kuvaus, tarina ihmisistä, jotka ovat oman biologiansa ja oman yhteisönsä vankeja. Pääosaa näyttelivät silloin vielä naimisissa olleet [[Kari Heiskanen]] ja [[Sara Paavolainen]]. Avioliittokuvaus on myös Bergholmin käsikirjoittama ja [[Tuija-Maija Niskanen|Tuija-Maija Niskasen]] ohjaama TV-elokuva ''Enkeli tulessa'' ([[2004]]). Elokuvan pohjana on [[Panu Rajala]]n samanniminen romaani, jossa hän proosan keinoja hyväksikäyttäen kertoo itsensä ja ensimmäisen vaimonsa välisestä avioliitosta. ''Tumma ja hehkuva veri'' ([[1997]]) on tiivistä romaniyhteisöä kriittisesti käsittelevä TV-sarja, jonka alkuperäiskäsikirjoituksen on tehnyt [[Kiba Lumberg]], itsensä 13-vuotiaana romaniyhteisöstä "irtisanonut" nainen.
 
==Elokuvat==
Bergholmin elokuvaura alkoi käsikirjoittajana. Yhdessä miehensä [[Timo Bergholm]]in kanssa hän käsikirjoitti elokuvan ''[[Punahilkka (elokuva)|Punahilkka]]'' (1968). Se on tarina nuortenkodista karkaavasta teini-ikäisestä Anjasta, jota näyttelee [[Kristiina Halkola]]. Timo Bergholm ohjasi elokuvan. Tämän jälkeen Eija-Elina Bergholm käsikirjoitti yhdessä [[Jörn Donner]]in kanssa Donnerin ohjaaman elokuvan ''Anna'' (1970). Seuraavan käsikirjoituksensa Bergholm saikin sitten ohjata itse. ''[[Marja pieni!]]'' (1972) on elokuva itseään ja elämäänsä etsivästä pankin konttoristista. Yhteistyö Donnerin kanssa jatkui 1980-luvulla. Bergholm sovitti ja ohjasi Donnerin romaaniin pohjautuvan elokuvan ''[[Angelan sota]]'' (1984). Elokuva sijoittuu toisen maailmansodan aikaiseen Suomeen ja kertoo Angela-nimisen nuoren naisen suhteesta saksalaiseen sotilaaseen. ''Angelan sota'' oli ensimmäinen suomalainen elokuva, joka käsitteli myönteisesti suomalaisnaisen ja saksalaisen sotilaan rakkaussuhdetta. Donner toimi elokuvassa tuottajana ja näytteli yhtä sivuosaa. 1980-luvulla valmistui myös Tuija-Maija Niskasen [[Vivica Bandler]]in romaaniin pohjautuva elokuva ''[[Jäähyväiset]]'' (1982). Elokuvaa pidetään ensimmäisenä naisten [[Homoseksuaalisuus|homoseksuaalisuutta]] viitteellisesti käsittelevänä suomalaisena elokuvana.<ref name="Jäähyväiset.Essee">{{lähdeVerkkoviite | Osoite = https://www.elonet.fi/fi/kansallisfilmografia/suomalaisen-elokuvan-vuosikymmenet/1980-1989/jaahyvaiset-ja-katsojan-valta-nahda | Nimeke = Jäähyväiset ja katsojan valta nähdä | Tekijä = Kangasniemi, Hanna | Selite = Essee on julkaistu alunperin vuonna 2000 ilmestyneessä Suomen kansallisfilmografian osassa 9 | Julkaisu = Elonet | Viitattu = 20.4.2019}}</ref><ref name="Teema.Jäähyväiset">{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/08/13/291-kino-suomi-jaahyvaiset | Nimeke = 29.1. Kino Suomi: Jäähyväiset | Tekijä = Hänninen, Harto | Ajankohta = 13.8.2014 | Julkaisu = Yle Teema | Viitattu = 20.4.2019}}</ref>
 
==Lähteet==
* {{Verkkoviite | Osoite = http://vintti.yle.fi/vintti/yle.fi/huojuvatalo/oikea_tietoa.html | Nimeke = Huojuva talo – Tekijät kertovat | Julkaisu = Yle Vintti | Viitattu = 20.4.2019}}
* {{Verkkoviite | Osoite = http://elokuvat.blogspot.com/2007/05/angelas-krig.html | Nimeke = Angelas krig | Tekijä = Sedergren, Jari | Ajankohta = 17.8.2007 | Julkaisu = Sediksen elokuvablogi | Viitattu = 20.4.2019}}
*http {{Verkkoviite | Osoite = https://www.ylioppilaslehti.fi/1997/12/12/kulttuurinsa-kapinallinen/ | Nimeke = Kulttuurinsa kapinallinen | Tekijä = Joenniemi, Minna | Ajankohta = 12.12.1997 | Julkaisu = Ylioppilaslehti | Viitattu = 20.4.2019}}
 
===Viitteet===
{{Viitteet}}
 
== Aiheesta muualla ==
* {{Verkkoviite | Osoite = https://vivicabandler100.wordpress.com/2018/02/22/kaikki-rakkaudet-ovat-hyvastijattoja/ | Nimeke = Kaikki rakkaudet ovat hyvästijättöjä | Tekijä = Mäkinen, Eija | Ajankohta = 22.2.2018 | Julkaisu = Viva Vivica!, Vivica Bandler 100 | Viitattu = 20.4.2019}}
* {{Verkkoviite | Osoite = https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auaa589506-321b-4b6b-9e80-7637062735e3 | Nimeke = Bergholm, Eija-Elina | Julkaisu = Kirjasampo – Kirjastot.fi | Viitattu = 20.4.2019}}
 
{{Auktoriteettitunnisteet}}