Ero sivun ”Pietarsaari” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 28:
== Historia ==
Ajanlaskun alussa nykyisen Pietarsaaren alue oli kokonaisuudessaan veden peittämä. Toisen vuosituhannen alussa alkoi alueita kohoamaan esiin merenpinnan alta. Ensimmäiset Pietarsaaren alueet, jotka kohosivat merenpinnan yläpuolelle, ovat Myllymäellä, Jakobstads gymnasiumin seudula ja Kirkkorannalla Käräjätalonkadulla. Mantereeseen Pietarsaaren alue liittyi 1500-luvulla.<ref name="Pietarsaaren historia">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.jakobstad.fi/uusi-asukas/muuttajat/tutustu-pietarsaareen-/pietarsaaren-historia-/ | Nimeke = Pietarsaaren historia | Selite = | Julkaisu = | Viitattu = 4.4.2019 }}</ref>
Pietarsaaren emäpitäjä [[Pedersören kunta|Pedersöre]] satamapaikkoineen on vanha kauppapaikka. Koko nykyinen [[Pohjanmaa]] oli 1200-luvulla jaettu hallinnollisesti kahteen alueeseen, [[Mustasaari|Mustasaareen]] ja Pedersöreen. Jälkimmäiseen kuuluivat alueet [[Vöyri]]ltä valtakunnan rajalle. Alueen halki kulki myös vanha kauppatie, joka kulki Pohjois-[[Ruotsi]]sta [[Häme]]eseen. Pedersören nimi mainitaan ensimmäisen kerran asiakirjoissa vuonna [[1348]].
Rivi 35:
Kuningatar [[Kristiina]] antoi [[19. kesäkuuta]] [[1652]] kreivi [[Jakob De la Gardie]]lle luvan perustaa uuden kaupungin Pedersören pitäjään. Kreivi kuitenkin kuoli pian. De la Gardien leski [[Ebba Brahe]] perusti kaupungin [[27. lokakuuta]] 1652. Kaupungin ruotsinkielinen nimi tulee kreivi De la Gardien etunimestä, kun taas suomenkielisenä nimenä on säilynyt Pedersöre-nimestä muotoutunut Pietarsaari.
Tunnettu suomenruotsalainen nimistöntutkija professori [[Lars Huldén]] pitää todennäköisimpänä, että Pedersöre-nimen alkumuoto puolestaan on muinaissuomen ''Petrasaari'' tai ''Pedhrasaari'' eli nykysuomeksi ''Peurasaari''.<ref>[http://onet.tehonetti.fi/suomalaisuudenliitto/onet/vanhatsivut/hiltunen.htm Petri Hiltunen: Svekomaanisen nimistöntutkimuksen loppu]</ref>
Rivi 41 ⟶ 42:
Kreivi Jacob De la Gardie syntyi Tallinnassa 30 kesäkuuta vuonna 1583 ja kuoli Tukholmassa 12. elokuuta vuonna 1652. De la Gardie oli myös sotapäällikkö ja hän johtikin Ruotsin armeijaa vuosina 1608–1613. De la Gardie sai lempinimekseen "Laiska-Jaakko", koska hänen johtamat joukot miehittivät Novgorodia kuusi vuotta. Jacob De la Gardien vaimo Ebba Brahe syntyi 16. maaliskuuta 1596 Lejerholmissa. He saivat yhteensä 14 lasta, joista seitsemän kuoli nuorena. Ebba Brahe kuoli reilu 20 vuotta miehensä kuoleman jälkeen Tukholmassa, 5. tammikuuta vuonna 1674.
Pietarsaaren ensimmäisen koulu aloitti vuonna 1654.<ref
Piispa Gezelius vihki kaupungin ensimmäisen kirkon helmikuussa 1691. Siihen asti pietarsaarelaiset olivat käyneet Pedersören kirkossa. Nykyisessä kirkossa riippuva kauppias Olof Gallen lahjoittama votiivilaiva, on peräisin vanhasta kirkosta. Pietarsaarella ja Pedersörellä oli yhteinen papisto vuoteen 1908 asti.
Kaupunki kasvoi aluksi hitaasti. Kasvua hidastivat viranomaisten tempoilevat päätökset. Vuonna [[1680]] maaherra Wrangel käski Pietarsaaren ja Raahen asukkaat muuttamaan Kokkolaan, [[Oulu]]un ja [[Uusikaarlepyy|Uuteenkaarlepyyhyn]]. Myöhemmin päätös kuitenkin peruttiin. Myös sodat hidastivat kaupungin kasvua. [[Isoviha]]n tuhot alueella 1700-luvun alkupuolella olivat maan suurimpia. Pietarsaari sai osittaisen [[tapulikaupunki|tapulioikeuden]] vuonna [[1765]] ja täydellisen vuonna [[1793]]. Seurauksena ulkomaankauppa ja laivanrakennus pääsivät vauhtiin. [[Tervakauppa|Tärkein vientitavara]] oli muiden Pohjanmaan rannikkokaupunkien tavoin [[terva]].
Vuonna 1754 perustettiin pikiruukki lähelle satamaa, ja vuonna 1762 ryhmä kaupunkilaisia perusti tupakkakehräämön, josta on myöhemmin muodostui [[Strengbergin tupakkatehdas]].
Pietarsaari onkin perinteisesti ollut laivanrakennus- ja merenkulkukaupunki. 1700-luvun jälkipuoliskolla Pietarsaari oli maamme suurin laivojen tuottaja.
[[Kuva:Jakobstad Skata 1.jpg|left|thumb|220px|Skata]]
Rivi 59 ⟶ 58:
Kaupungin ensimmäinen satama sijaitsi nykyisten tupakkatehtaan rakennusten kohdalla. Nykyinen satama sijaitsee maan kohoamisen johdosta jo viiden kilometrin päässä keskustasta. Varustamot vastustivat aikanaan rautateitä, minkä seurauksena [[Tampere]]elta [[Oulu]]un kulkeva [[Pohjanmaan rata]] rakennettiin 15 kilometrin päähän kaupungista. Kaupungin rautatieasema sijaitsee edelleen [[Pännäinen|Pännäisissä]].
Vuonna 1797 muodostettiin varustamoyhtiö laivanrakennuksen keskittämiseksi yhteen paikkaan. Laivaveistämö perustettiinn Calholmaan, ja sai nimekseen Calholmens skeppsvarv. Nykyään aluetta kutsutaan Varvetiksi. Siellä rakennettiin seuraavan 75 vuoden aikana noin 150 alusta.<ref name="Pietarsaaren historia"/>
Suomen kansallisrunoilija Johan Ludvig Runeberg syntyi 5. helmikuuta 1804.<ref name="Pietarsaaren historia"/> Hänen isänsä oli merikapteeni Lorens Ulrik Runeberg ja äitinsä Anna Maria o.s. Malm. Runeberg muutti kaupungista Ouluun opiskelemaan kahdeksanvuotiaana. Vuosien 1808-09 sodissa sekä venäläiset että ruotsalaiset joukot marssivat kaupungin läpi. 2.–3. syyskuuta välisenä yönä vuonna 1835 kaupunki palaa Etelätullista Kaupunginsalmelle asti. Palossa tuhoutuu yhteensä 73 kaupungin 275 rakennetusta tontista. Kaupungin eteläosat rakennetaan uudisrakennustoimikunnan johdolla komissiomaanmittari Anders Bergerin suunnitelmien mukaan. Näin sai alkunsa kaupunginosa Etelänummi.Suomen kansallisrunoilija Johan Ludvig Runeberg syntyi 5. helmikuuta 1804.<ref name="Pietarsaaren historia"/> Hänen isänsä oli merikapteeni Lorens Ulrik Runeberg ja äitinsä Anna Maria o.s. Malm. Runeberg muutti kaupungista Ouluun opiskelemaan kahdeksanvuotiaana.
Pietarsaaren ensimmäinen kansakoulu perustettiin kaupungintaloon vuonna 1873. Seuraavana vuonna vihittiin uusi koulurakennus Skatassa Alholminkadulla. Otto Malm lahjoitti rahaa koulurakennusta varten, ja se rakennetaan hänen vaimonsa Maria Malmin muistoksi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.jakobstad.fi/uusi-asukas/muuttajat/tutustu-pietarsaareen-/pietarsaaren-historia-/ | Nimeke = Pietarsaaren historia | Selite = | Julkaisu = | Viitattu = 4.4.2019 }}</ref>▼
▲Pietarsaaren ensimmäinen kansakoulu perustettiin kaupungintaloon vuonna 1873. Seuraavana vuonna vihittiin uusi koulurakennus Skatassa Alholminkadulla. Otto Malm lahjoitti rahaa koulurakennusta varten, ja se rakennetaan hänen vaimonsa Maria Malmin muistoksi.<ref
Pietarsaaren ensimmäiset puhelinyhteydet syntyivät, kun Otto Malm hankki kaksi puhelinta vuonna 1873. Toisen hän asennutti konttoriinsa Malmin taloon ja toisen konttoriinsa höyrysahalle.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.jakobstad.fi/uusi-asukas/muuttajat/tutustu-pietarsaareen-/pietarsaaren-historia-/ | Nimeke = Pietarsaaren historia | Selite = | Julkaisu = | Viitattu = 4.4.2019 }}</ref>▼
▲Pietarsaaren ensimmäiset puhelinyhteydet syntyivät, kun Otto Malm hankki kaksi puhelinta vuonna 1873. Toisen hän asennutti konttoriinsa Malmin taloon ja toisen konttoriinsa höyrysahalle.<ref
Pietarsaareen rakennettiin rautatie vuonna 1886. Otto Malm kustansi puolet, ja Suomen valtio puolet. Samaan aikaan Asematielle ja torille pystytettiin petrolilamppuja, jotka olivat kaupungin ensimmäiset katuvalot.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.jakobstad.fi/uusi-asukas/muuttajat/tutustu-pietarsaareen-/pietarsaaren-historia-/ | Nimeke = Pietarsaaren historia | Selite = | Julkaisu = | Viitattu = 4.4.2019 }}</ref>▼
▲Pietarsaareen rakennettiin rautatie vuonna 1886. Otto Malm kustansi puolet, ja Suomen valtio puolet. Samaan aikaan Asematielle ja torille pystytettiin petrolilamppuja, jotka olivat kaupungin ensimmäiset katuvalot.<ref
Strengbergin tupakkatehtaaseen hankittiin höyryllä toimiva generaattori vuonna 1889. Tehdas oli Pietarsaaren ensimmäinen, jossa oli sähkövalot.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.jakobstad.fi/uusi-asukas/muuttajat/tutustu-pietarsaareen-/pietarsaaren-historia-/ | Nimeke = Pietarsaaren historia | Selite = | Julkaisu = | Viitattu = 4.4.2019 }}</ref>▼
▲Strengbergin tupakkatehtaaseen hankittiin höyryllä toimiva generaattori vuonna 1889. Tehdas oli Pietarsaaren ensimmäinen työpaikka, jossa oli sähkövalot.<ref
Laivanrakennuksen lisäksi kaupungin historiaan liittyy sahateollisuus sekä tervan ja puutavaran laivaus. 1800-luvun lopulla kaupunkiin tuli metalli- ja elintarviketeollisuutta, ja 1900-luvulla sellutehdas, joka on edelleen merkittävä työnantaja.
Malmin sairaala rakennettiin Otto Malmin lahjoitusvaroilla vuonna 1908.<ref
Pietarsaaren vanha puutalokaupunginosa Norrmalm eli Skata koostui alun perin enimmäkseen merimiesten asuinnoista. Teollistumisen myötä kaupunginosasta tuli työväenkaupunginosa. Pietarsaari on pysynyt edelleen enimmäkseen ruotsinkielisenä, vaikka erityisesti 1960-luvulla ja sen jälkeen kaupunkiin on muuttanut teollisuuden laajentuessa huomattavasti suomenkielisiä.
1900-luvun alussa Pietarsaaressa tapahtui teollistumisen läpimurto. Kaupunkiin perustettiin useita pieniä yrityksiä, sekä suuret tehtaat, Strengberg, Pietarsaaren konepaja ja Wilh. Schauman laajentavat. Myös kunnalliset palvelut laajenevat, ja kaupunkiin rakennettiin monia julkisia rakennuksia. Pietarsaareen tuli sähkölaitos, kaupunginsauna, palokunnantalo, Malmin sairaala, synnytyslaitos jne. Myös koulutoimi kasvaa. Syyskuussa 1901 Pietarsaareen asennettiin ensimmäiset sähköiset katuvalaisimet. Rautatietä jatkettiin Alholmaan asti.<ref name="Pietarsaaren historia"/>
Suomen ensimmäinen puutarha-arkkitehti Bengt Schalin suunnitteli Koulupuiston, ja puiston rakentaminen alkoi vuonna 1916.<ref name="Pietarsaaren historia"/>
Monet 1920-luvulla perustetuista pienyrityksistä joutuivat konkurssiin laman myötä. Pörkenäsiin rakennettiin parantola. Vuonna 1929 rakennettiin arkkitehti Lars Sonck suunnittelema vesitorni, ja vesi- ja viemärijärjestelmää laajennettiin.<ref name="Pietarsaaren historia"/>
Suomen ensimmäinen tykistökoulu perustettiin Pietarsaareen vuonna 1918.
[[Valkoiset]] valtasiat Pietarsaaren 28. tammikuuta 1928 jääkäriluutnantti Lauri Tiaisen johdolla. Kaupungissa olleet venäläiset joukot riisuttiin aseista, ja ampumavälikohtaus syntyi Amerikankadulla nk. Wiikin talon tienoilla. 2. maaliskuuta teloitettiin 7 miestä ampumalla Strengbergin tehtaan seinustalla. Heidän joukossaan oli muun muassa suomenkielisen työväenliikkeen johtajia.<ref name="Pietarsaaren historia"/>
Pietarsaaressa järjestettiin ensimmäinen virallinen Lucia-juhla 13. joulukuuta 1930, tosin ilman Luciaa. Kaupungin keskustaa laitettiin uuteen uskoon. Visasmäkeä ja Perämiehenkatua levennettiin ja Westmaninmuorin tupa siirretään nykyiselle paikalleen. Vuonna 1930 Isokadun ja Perämiehenkadun risteykseen valmistui Jakobstads Tidningin ja puhelinyhtiön yhteinen talo. Pietarsaaren selluloosa Oy perustettiin 1935. Suomenruotsalainen voimistelujuhla pidettin vuonna 1936 Pietarinpuistikon varrelle rakennetulla urheilukentällä. Vuonna 1937 kentällä järjestettiin laulujuhla.<ref name="Pietarsaaren historia"/>
Talvisodan alettua 1939, Pietarsaaressa tehostettiin väestönsuojelua. Useisiin kouluihin perustettiin sotasairaaloita. Pietarsaari otti vastaan evakuoituja karjalaisia, sekä myös jonkin verran Karjalan teollisuutta. [[Rovaniemi]] siirsi hallintonsa lyhyeksi ajaksi Pietarsaareen. Pietarsaarta pommitettiin laskiaistiistaina 22. helmikuuta 1944. Pommeja putosi Skutnäsinkadun paikkeille, sekä Kirkkorannalle. Surmansa sai seitsemän henkilöä.<ref name="Pietarsaaren historia"/>
Pietarsaareen suuntautui muuttoaalto 1950-luvun alussa. Teollisuuslaitokset laajensivat ja monia pienyrityksiä perustettiin. Kaupunkin rakennettiin uusia kerrostaloja keskustaan: Puhuttiin pikkukaupungin potevan suurkaupunkikompleksia. Permon, Länsinummen ja Itänummen kaupunginosat saivat tuolloin alkunsa. Tammikuussa1956 aloitti toimintansa Ruotsinkielinen lastentarhanopettajaseminaari. Vuonna 1959 vihittiin käyttöön Pietarsaaren suomenkielinen yhteislyseon uusi rakennus Runeberginkadulla.<ref name="Pietarsaaren historia"/>
1960-luvulla Oy Wilhelm Schauman Ab:n alkoi laajentamaan. Pietarsaareen suuntautui uusi muuttoaalto. Monia pietarsaarelaisia kosketti syvästi Koivulahdessa 3. tammikuuta 1961 tapahtunut lento-onnettomuus. Turmassa menehtyivät kaupunginjohtaja Hallvar, satamakapteeni Wikström, sekä viisi muuta kaupunkilaista. Vuonna 1962 Pietarsaaressa pidettiin Pohjanmaan messut ja Parenteesiin rakennettiin messukenttä. Ruotsin ja Pietarsaaren välinen lauttaliikenne alkaa ja se säännöllistyy Jakob Linesin perustamisen myötä. Filésvenskarna-käsite syntyy ja näkyy katukuvassa, kuten myös alati kasvava autokanta.Toimintansa aloittivat keskusammattikoulu, kauppakoulu ja Lannäslundin maatalouskoulut. Vuonna 1966 ensimmäisen Nautor-veneen, Swan 36:n, toimitus valmistuu.Torin ympäristö kokee muutoksia, kun HOP:in (pankki) talo ja ”Ehrs Höghet” –kerrostalo rakennettiin. Myös Otto Malmin kadulle tulivat ensimmäiset kerrostalot.<ref name="Pietarsaaren historia"/>
Metalliteollisuuslaitos Oy Jakobstads Rostfria Ab laajensi 1970-luvulla. Kytömäen kaupunginosa rakennettiin. Syksyllä 1972 ruoppaaja nostaja uppoaa Nygrundetilla Pietarsaaren ulkopuolella, ja 16 ihmistä hukkui. Pietarsaaren kaapeli-TV-lähetykset olivat ensimmäiset yleisölle suunnatut kaapelilähetykset Pohjolassa. Vuonna 1973 alkoi kaupungin ruotsinkielisissä kouluissa peruskoulukokeilu.<ref name="Pietarsaaren historia"/>
1980-luvulla Pietarsaaren elinkeinoelämässä tapahtui rakennemuutos. Monet teollisuuslaitoksista lopettivat toimintansa. monia puutaloja purettiin kanavapuistikolle rakennettiin uusi pankkitalo. Fontellin talon purkamisesta vuonna 1983 uutisoitiin maanlaajuisesti. Heinäkuussa 1985 Pedersören kirkko tuhoutui lähes kokonaan tulipalossa. Keväällä 1987 alkaa toteutumaan kauan suunniteltu hanke vanhan laivan jäljennöksen rakentamisesta. Samana vuonna Pietarsaareen avattii jäähalli, Kristalli. Vuonna 1989 [[FF Jaro]] nousi ensimmäistä kertaa Suomen mestaruussarjaan.<ref name="Pietarsaaren historia"/>
1990-luku alkaa lamalla. Kuntien ja valtion palveluja supistetaan. Vuonna 1991 Pietarsaaren maapohjahalli on valmis otettavaksi käyttöön. Jacobstads Wapen lasketaan vesille 12. heinäkuuta 1992. Jacobstads Wapen purjehti neitsytmatkalleen toukokuussa 1994. 1. lokakuuta 1992 Pietarsaaren kävelykatu vihitään käyttöön. Pietarsaaren asuntomessut olivat menestys. Säännöllinen lauttaliikenne Pietarsaaren ja Ruotsin välillä loppui.<ref name="Pietarsaaren historia"/>
== Kaupunkikuva ==
| |||