Ero sivun ”Suomi 2010-luvulla” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Arkke (keskustelu | muokkaukset)
Arkke (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 102:
===Väestönmuutokset===
Suomen väkiluku on kasvanut 2010-luvulla verkkaisesti. Väkiluku oli vuoden 2010 lopussa 5 375 276, vuoden 2016 heinäkuun lopussa 5 495 830. Väestönkasvua on siis puolessa vuosikymmenessä tapahtunut vain 2,2 %.
 
SuomalaistenSuomalaisnaisten [[Kokonaishedelmällisyysluku|kokonaishedelmällisyys]]hedelmällisyys nousi tilapäisesti 2000-luvun ensivuosikymmenen lopulla, mutta 2010-luvulle tultaessaluvulla se alkoi laskea tuntuvasti. Vielä vuonna 2010 [[kokonaishedelmällisyysluku]] oli 1,87, eli korkeampi kuin kertaakaan vuoden 1969 jälkeen, mutta vuonna 2017 vastaava luku oli enää vain 1,49.<ref name=vuosikirja2018/> Syntyvyys on laskenut useita vuosia peräkkäin ja vuoden 2015 lopussa syntyi vähemmän lapsia kuin kertaakaan sitten [[Suuret nälkävuodet|1860-luvun nälkävuosien]].<ref>http://yle.fi/uutiset/suomen_syntyvyys_alhaisimmalla_tasolla_sitten_1860-luvun_nalkavuosien/8624381</ref> Vuonna 2016 kuolleiden määrä ylitti syntyneiden määrän ensimmäistä kertaa sotavuosia lukuun ottamatta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-9586909|nimeke=Kuolleita enemmän kuin kertaakaan sodan jälkeen|julkaisu=Yle Uutiset|päiväys=28.4.2017|viitattu=11.4.2018}}</ref> Vielä vuonna 2009 Suomessa syntyi yli 60 000 lasta, mutta vuonna 2017 syntyi vain noin 50 000 lasta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kauppalehti.fi/uutiset/uutinen/J3WmSXGs|nimeke=Syntyvyys laskee Suomessa, ja yhtenä syynä on miesten syrjäytyminen – Väestöliiton johtaja TE:lle: "Miehet syrjäytyvät perheellistymisestä"|julkaisu=Kauppalehti|päiväys=6.4.2018|viitattu=11.4.2018}}</ref><ref name=vuosikirja2010/><ref name=vuosikirja2018/>
 
2010-luvulla väestöä on kasvattanut lähinnä maahanmuutto syntyvyyden laskiessa.<ref>{{verkkoviite|osoite=https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/223377-suomi-kasvoi-maahanmuutolla-kuolleita-enemman-kuin-syntyneita|nimeke=Suomi kasvoi maahanmuutolla – kuolleita enemmän kuin syntyneitä|julkaisu=Uusi Suomi|päiväys=16.6.2017|viitattu=11.4.2018}}</ref> Ulkomaalaisten määrä kaksinkertaistui vuosina 2005–2015. Vuonna 2015 Suomeen saapuneiden [[Turvapaikanhakija|turvapaikanhakijoiden]] määrä nousi räjähdysmäisesti, mikä vaati yhteiskunnalta nopeita toimenpiteitä. Monia tyhjillään olevia kouluja, hotelleja ja kerrostaloja muutettiin [[Vastaanottokeskus|vastaanottokeskuksiksi]]. Vuonna 2017 turvapaikanhakijoiden määrä putosi kuitenkin entiselleen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://jiipeenetti.fi/jutut/322-suomi-100-vuotta|nimeke=Suomi sata vuotta|julkaisu=Jiipeenetti|viitattu=7.3.2019}}</ref>
Rivi 117 ⟶ 119:
# {{Afganistan}} 8 930 (0,16 %)
 
Etenkin aasialaisten ja afrikkalaisten maahanmuuttajien määrä on noussut;. Vuonna 2007 aasialaisia oli 39 664 ja afrikkalaisia 21 509, kun taas vuonna 2017 aasialaisia oli 107 319 ja afrikkalaisia 48 749.
 
Suomalaisten [[Kokonaishedelmällisyysluku|kokonaishedelmällisyys]] nousi tilapäisesti 2000-luvun ensivuosikymmenen lopulla, mutta 2010-luvulle tultaessa se alkoi laskea tuntuvasti. Syntyvyys on laskenut useita vuosia peräkkäin ja vuoden 2015 lopussa syntyi vähemmän lapsia kuin kertaakaan sitten [[Suuret nälkävuodet|1860-luvun nälkävuosien]].<ref>http://yle.fi/uutiset/suomen_syntyvyys_alhaisimmalla_tasolla_sitten_1860-luvun_nalkavuosien/8624381</ref> Vuonna 2016 kuolleiden määrä ylitti syntyneiden määrän ensimmäistä kertaa sotavuosia lukuun ottamatta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/uutiset/3-9586909|nimeke=Kuolleita enemmän kuin kertaakaan sodan jälkeen|julkaisu=Yle Uutiset|päiväys=28.4.2017|viitattu=11.4.2018}}</ref> Vielä vuonna 2009 Suomessa syntyi yli 60 000 lasta, mutta vuonna 2017 syntyi vain noin 50 000 lasta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kauppalehti.fi/uutiset/uutinen/J3WmSXGs|nimeke=Syntyvyys laskee Suomessa, ja yhtenä syynä on miesten syrjäytyminen – Väestöliiton johtaja TE:lle: "Miehet syrjäytyvät perheellistymisestä"|julkaisu=Kauppalehti|päiväys=6.4.2018|viitattu=11.4.2018}}</ref>
 
[[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] jälkeiset [[suuret ikäluokat]] näkyivät edelleen vuosittain ylöspäin kohoavana pullistumana väestöpyramidissa, 2000-luvulla he olivat 60–75-vuotiaita.<ref>http://www.stat.fi/tup/suomi90/joulukuu.html</ref>
 
Pitkän ajan trendeistä jatkuivat väestön ikääntyminen ja keskimääräisen [[Elinajanodote|elinajanodotteen]] kasvu. Vuonna 20002009 Suomessa syntyneiden poikien elinajanodote oli 7476,15 vuotta ja tyttöjen 8183,01 vuotta.<ref name=vuosikirja2010/> Vastasyntyneen elinajanodote vuonna 20152017 oli 78,57 vuotta pojilla ja 84,12 vuotta tytöillä.<ref name=vuosikirja2018/> Keskimääräiset toteutuvat eliniät muodostunevat huomattavasti synnyinvuoden odotteita korkeammiksi, kuten aiempienkin sukupolvien.<ref>http://www.findikaattori.fi/fi/46</ref>
Kuntien välisessä muuttoliikkeessä ”[[Kaupunkirakenteen hajoaminen|Nurmijärvi-ilmiön]]” on todettu taittuneen 2010-luvulla, ja väestönkasvu on jälleen vilkastunut kasvukeskuksissa kehyskuntien sijaan. Väkilukuaan ovat kasvattaneet erityisesti [[Helsinki]], [[Tampere]], [[Oulu]] ja [[Espoo]]. Väestömäärän lasku jatkuu Itä- ja Pohjois-Suomessa.
 
Kuntien välisessä muuttoliikkeessä ”[[Kaupunkirakenteen hajoaminen|Nurmijärvi-ilmiön]]” on todettu taittuneen 2010-luvulla, ja väestönkasvu on jälleen vilkastunut kasvukeskuksissa kehyskuntien sijaan. Väkilukuaan ovat kasvattaneet erityisesti [[Helsinki]], [[Tampere]], [[Oulu]] ja [[Espoo]]. Väestömäärän lasku jatkuu Itä- ja Pohjois-Suomessa.
Pitkän ajan trendeistä jatkuivat väestön ikääntyminen ja keskimääräisen [[Elinajanodote|elinajanodotteen]] kasvu. Vuonna 2000 Suomessa syntyneiden poikien elinajanodote oli 74,1 vuotta ja tyttöjen 81,0 vuotta. Vastasyntyneen elinajanodote vuonna 2015 oli 78,5 vuotta pojilla ja 84,1 vuotta tytöillä. Keskimääräiset toteutuvat eliniät muodostunevat huomattavasti synnyinvuoden odotteita korkeammiksi, kuten aiempienkin sukupolvien.<ref>http://www.findikaattori.fi/fi/46</ref>
 
==Talouselämä==