Ero sivun ”Kansan vapautusarmeijan maavoimat” versioiden välillä
Ak: Uusi sivu: {{Sotilasyksikkö|nimi=Kansan vapautusarmeijan maajoukot|kuva=Emblem of the People's Liberation Army Ground Force.png|kuvan leveys=200px|kuvateksti=|vuodet=1.8.1927|valtio=Kiinan... |
(ei mitään eroa)
|
Versio 31. maaliskuuta 2019 kello 12.02
Kansan vapautusarmeijan maavoimat on yksi Kiinan kansantasavallan kansan vapautusarmeijan neljästä puolustushaarasta. Muut neljä puolustushaaraa ovat maavoimat, ilmavoimat , strategiset ohjusjoukot ja tukijoukot. Kinan maavoimat on mailman suurin 915000 aktiivisotilaan määrällä.
| Kansan vapautusarmeijan maajoukot | |
|---|---|
 |
|
| Toiminnassa | 1.8.1927 |
| Valtio | Kiinan kansantasavalta |
| Rooli | puolustushaara |
| Motto |
为人民服务 "Palvele ihmisiä" |
| Komentajat | |
| Nykyinen komentaja | kenraali Han Weiguo |
Kiinan Kansan vapautusarmeija käy läpi myös maajoukkojen osalta uudistusohjelmaa, joka on jatkunut 1980-luvulta lähtien. Kantavana ajatuksena modernisaatiossa on Yhdysvaltojen käsite Revolution in Military Affairs (RMA). Modernisoinnin päämääränä ovat teknologisesti tehokkaat ja ammattimaiset asevoimat, jotka kykenevät operoimaan informatisaatioteknologisessa mailmassa. [1]
Historia
Historiassa Kiinan armeija tunnetaan Kiinan muurin puolustuksesta monen maan valloittamiseen. Tämän päivän kansan vapautusarmeijan historia on noin 100 vuotta. Kiinan kansanarmeijan juuret ovat vuodessa 1927 ja kommunistien taistelussa, kuva vastassa olivat nationalistit. Alussa joukot tunnettiin myös puna-armeijana, joiden koko oli Mao Zedung ja Zhu De alaisuudessa n 5000 miestä vuonna 1929. Vuoteen 1933 mennessä joukkojen koko oli 200.000 miestä.[2] Toisen mailman sodan jälkeen kommunistiset joukot nimettiin Kansan vapatusarmeijaksi, joka mahdollisti Kiinan kansantasavallan muodostumisen vuonna 1949.
Vahvuus ja organisaatio
Maavoiminen vahvuus on 910- 975 000 sotilasta, määrä on noin puolet koko kansanarmeijan koosta. Reservin vahvuus koko Kansan armeijassa on 510 000 sotilasta. Maavoimia tukee kokoonpanoon kuuluvien aselajijoukkojen lisäksi 14 tykistöprikaatia, 19 meritorjuntaohjusprikaatia, 1 lentoprikaati, 12 helikopteriprikaatia, 4 helikopterikoulutusrykmenttiä, 15 ilmapuolustusprikaatia, 13 pioneeri- ja suojeluprikaatia ja 2 pioneerirykmenttiä sekä 10 elektronisen sodankäynnin rykmenttiä, 50 viestirykmenttiä ja 13 huoltoprikaatia.
Maavoimien kehittämisen painopisteenä on joukkojen strategisen liikkuvuuden lisääminen taistelualueiden välillä. Joukoista kehitetään pieniä, monikäyttöisiä, taistelunkestäviä ja helposti muokattavia yksiköitä, jotka pystyvät yhteisoperaatioihin muiden puolustushaarojen kanssa.
Kiinassa on voimassa yleinen asevelvollisuus, jonka kesto on kaksi vuotta. Asevelvollisuusiän saavuttaa vuosittain yli 10 miljoonaa miestä ja yli 9 miljoonaa naista, joista asepalveluksen vuosittain noin 600 000 henkilöä. Varusmiespalveluksen voidaan kutsua iältään 18–22 -vuotiaat miehet ja naiset asevoimien harkinnan mukaan. Käytännössä valinta on kohdistunut 18–20 -vuotiaisiin miehiin ja 18–19 -vuotiaisiin naisiin. Varusmiespalveluksen kutsuttavilla ei ole koulutusvaatimusta, mutta palvelukseen kutsutaan peruskoulun tai ylemmän koulutuksen suorittaneita.
Kalusto ja varustelu
Panssarivaunut
Panssaroiduit joukko-osastot koostuvat vanhoista malleista ja moderneista panssarivaunuista. Modernisointi tarkoittaa kolmannen sukupolven päivitettyjä panssarivaunuja. Tämä tarkoittaa suurempi kaliiperisia tykkejä ja parantuneita asejärjestelmiä. Panssarivaunuihin on päivitetty kehittyneempi elektroniikka ja viestintäratkaisut. Panssarivaunut ovat pääosin malljeja 96A ja 99, joka tunnetaan myös tyyppinä A ZTZ99 tai ZTZ-99A.
Panssaroitu miehehistönkuljetus
Kansanarmeijalla on iso joukko erilaista panssaroitua kalustoa miehistönkuljetukseen. Tyypillisiä malleja ovat
- Malli ZBD-04A, yksi uusimmista malleista ml erinomainen 100 mm ja 30 mm tykit sekä 7,62 mm konekivääri
- ZBL-09 kumipyörillä kulkeva panssaroitu ajoneuvo, varustuksena mm 105-mm tykkki, 7.62-mm konekiväärejä ja kraanaatinlaukaisin
Tykistö ja ohjustorjunta
Tykistön osalta modernisointi jatkuu myös mm kehittyneempien mekanisoitujen joukkojen muodossa. Pääjärjestelminä toimivat PHL03 (300-mm) itseohjautuvat raketinlaukaisijat ja PLZ05 (155-mm) malliset haupitsit. Rannikoilla käytetään edelleen torjunnassa tykkimallia 59-1 (130-mm) ja haupitsimallia 66 (152-mm).
Ilmatorjunta
Ilmatorjunnassa pääpaino on keskikantaman HQ-16 maasta ilmaan ammuttavissa ohjuksissa, joka on kansanarmeijan perusta ilmatorjunnalle. Kiinalla on myös oma muunnos venäläiselle SA-15 ilmapuolustusjärjestelmälle. Kiinan on suuri asevalmistaja, ja se suunnittelee sekä valmistaa erilaisia muunnoksia eri maiden aseistuksesta. Esimerkkinä löytyy myös muunnos ranskalaisesta Crotale ohjuksesta. Kiinan modernisointi näkyy voimakkaasti mm. lyhyen kantaman asejärjestelmissä. Malli PGZ-07 on itseohjautuva ilmatorjuntatykki, joka toimii motorisoidusti. Liikkuvuus antaa paremman suojan sotilasalueen joukoille ja esikunnille. [1]
Lähteet
- ↑ a b c US Defense Intelligence Agency: CHINA MILITARY POWER Modernizing a Force to Fight and Win dia.mil.
- ↑ People's Liberation Army | Chinese army | Britannica.com britannica.com.
- ↑ Kiinan maavoimat – Turpopankki turpopankki.fi.