Ero sivun ”Mäntyharju” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kumottu muokkaus 17800075, jonka teki 85.76.105.52 (keskustelu) - aprillipila välipäivinä Merkkaus: Kumoaminen |
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
Rivi 85:
Vuonna [[1743]] hajanaisuutta lisäsi vielä [[Turun rauha]]n mukainen [[Ruotsi]]n ja [[Venäjä]]n välinen valtakuntien raja, joka halkaisi pitäjän kahtia. Noin kolmasosa Mäntyharjun alueesta joutui Venäjälle, ja tällä alueella sijaitsivat [[Mäntyharjun kirkko]] ja pappilat. Vuonna 1746 [[Ruotsin valtiopäivät|valtiopäivillä]] ehdotettiin, että Mäntyharjun Ruotsille jäänyt osa erotettaisiin omaksi seurakunnakseen, johon olisi liitetty myös [[Hirvensalmi|Hirvensalmen]] kappeliseurakunta. Uuden seurakunnan kirkko ehdotettiin rakennettavaksi [[Lahnaniemi|Lahnaniemeen]]. Ehdotusta ei kuitenkaan toteutettu, ja vaikka valtakunnanraja jakoi pitäjän kahtia, se pysyi hallinnollisista ja muista hankaluuksista huolimatta yhtenä seurakuntana koko sen ajan, jonka Turun rauhan raja oli voimassa. Samaan tapaan myös [[Sulkava]], [[Sääminki]] ja [[Kerimäki]] pysyivät kukin yhtenä seurakuntana, vaikka nekin sijaitsivat kahden valtakunnan alueella.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Kaarlo Wililander ym. | Nimeke = Savon historia 3: Savo kaskisauhujen kautena | Sivu = 359–361 | Luku = Kirkollinen hallinto | Julkaisija =Savon säätiö | Vuosi = 1989 | Tunniste = ISBN 951-657-272-3 | Selite = Lähde koko kappaleelle}}</ref>
Mäntyharjun Venäjän-puoleinen osa kuului [[Vanha Suomi|Vanhaan Suomeen]], joka vuonna 1812 liitettiin muun Suomen yhteyteen. Tämän jälkeen Mäntyharju kuului kokonaisuudessaan [[Suomen suuriruhtinaskunta|Suomen suuriruhtinaskuntaan]], ja pian tämän jälkeen myös sen jo vuodesta 1743 lähtien Venäjälle kuulunut osa liitettiin [[Kymenkartano]]n lääniin. [[Mikkelin lääni]]n osa Mäntyharjusta tuli [[1822]]. Viimeisen suuren muutoksen kunta koki [[
== Hallinto ==
| |||