Ero sivun ”Glyfosaatti” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Ympäristö- ja terveysvaikutukset: Otin rottakokeen pois, koska sen annoksena oli USA:ssa käytetty yläraja, joka on moninkertainen EU:n ylärajaan verrattuna.
Rivi 43:
Kesäkuussa 2015 Suomen [[Turvallisuus-_ja_kemikaalivirasto|Turvallisuus- ja kemikaalivirasto TUKES]] tiedotti, ettei ota vielä kantaa IARC:n uuteen arviointiin, koska Saksan ja Efsan selvitykset eivät löytäneet syytä huoleen glyfosaatin terveysriskeistä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tukes.fi/fi/Ajankohtaista/Tiedotteet/Kasvinsuojeluaineet/Glyfosaatin-kaytto-kasvinsuojelussa-puhuttaa/ | Nimeke = Glyfosaatin käyttö kasvinsuojelussa puhuttaa | Ajankohta = 21.5.2015 | Julkaisija = TUKES | Viitattu = 25.5.2016 }}</ref> Marraskuussa 2015 [[Euroopan_elintarviketurvallisuusvirasto|Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA]] julkaisi uudelleenarviointinsa tuloksena, että glyfosaatti ei todennäköisesti aiheuta vaaraa ihmisille.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.efsa.europa.eu/en/press/news/151112 | Nimeke = Glyphosate: EFSA updates toxicological profile | Ajankohta = 12.11.2015 | Julkaisija = EFSA | Viitattu = 25.5.2016 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/pub/4302 | Nimeke = Conclusion on the peer review of the pesticide risk assessment of the active substance glyphosate, EFSA Journal 2015; 13(11): 4302 | Ajankohta = 12.11.2015 | Julkaisija =IARC | Viitattu = 25.5.2016 }}</ref> IARC:n menettelyssä arvioidaan vain vaaraominaisuuden olemassaoloa, mutta ei sitä, minkä suuruisilla annoksilla syöpävaarallisuus toteutuu (esimerkiksi [[Etanoli|alkoholi]] on IARC:n luokituksessa ryhmässä 1: Syöpävaaralliset aineet).<ref name="JoTu">{{Lehtiviite | Tekijä = Jouko Tuomisto | Otsikko = Kiistelty glyfosaatti | Julkaisu = Skeptikko | Numero = 3 | Vuosi = 2016| Sivut = 8-12 | www = https://skepsis.blob.core.windows.net/skepsisweb/Skeptikko-2016-3_kiistelty_glyfosaatti.pdf | Julkaisija = Skepsis ry | Viitattu = 16.3.2017 }}</ref> Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto taas huomoi arvioinnissaan myös, kuinka suurille annoksille glyfosaattia ihmiset altistuvat ravinnon kautta.<ref name="JoTu"/>
 
Maaliskuussa 2017 valmistuneessa arvioinnissa [[Euroopan kemikaalivirasto|Euroopan kemikaalivirasto ECHA]] sanoi, että glyfosaatti ei ole syöpää eikä mutaatioita aiheuttava.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://echa.europa.eu/fi/-/glyphosate-not-classified-as-a-carcinogen-by-echa | Nimeke = Glyphosate not classified as a carcinogen by ECHA | Ajankohta = 15.03.2017 | Julkaisija = ECHA | Viitattu = 16.3.2017}}</ref> Echa totesi glyfosaatin syöpäturvalliseksi myös sitä ruiskuttaville viljelijöille.<ref name=hs4.7.2017/> Saman arvion mukaan glyfosaatti voi aiheuttaa vakavia silmävaurioita ja on myrkyllinen vesistöjen eliöstölle. Euroopan kemikaaliviraston suositus perustui kuitenkin glyfosaattia valmistavan Monsanton laatimaan tutkimuskatsaukseen<ref>EU report on weedkiller safety copied text from Monsanto study. 15 Sep 2017. https://www.theguardian.com/environment/2017/sep/15/eu-report-on-weedkiller-safety-copied-text-from-monsanto-study</ref>. Europarlamentaarikot ovat arvostelleet viranomaispäätöksiä siitä, että ne perustuvat glyfosaatin valmistajien teettämiin salaisiin tutkimuksiin, joita ei ole luovutettu kokonaisuudessaan edes glyfosaatin myyntiluvasta päättäville europarlamentaarikoille<ref>Suomen suosituin rikkamyrkky glyfosaatti yritetään kieltää – tutkimukset eivät anna aihetta syöpähuoleen. HS 4.7.2017. https://www.hs.fi/tiede/art-2000005277592.html</ref>.
 
Lyhytaikaisessa altistumisessa aineGlyfosaatti ärsyttää voimakkaasti [[Silmät|silmiä]]<ref>Suomen suosituin rikkamyrkky glyfosaatti yritetään kieltää – tutkimukset eivät anna aihetta syöpähuoleen. HS 4.7.2017. https://www.hs.fi/tiede/art-2000005277592.html</ref> ja lievästi [[iho]]a{{Lähde}}.
 
Glyfosaatti ja sen hajoamistuote [[AMPA]] säilyvät maaperässä pitkään erityisesti kylmässä ilmanalassa. Suomalaisessa tutkimuksessa on havaittu, että glyfosaatti sitoutuu vahvasti maaperään. Glyfosaatti huuhtoutuu helpommin runsasfosforisilta pelloilta vesiin, koska glyfosaatti ja fosfori sitoutuvat samoille maaperän sitoutumispaikoille (esim. Laitinen et al. 2008). Kesäaikaan glyfosaatin hajoaminen suomalaisessa peltomaassa ei eroa kirjallisuudessa esitetyistä tyypillisistä arvoista, mutta maan jäähtyessä hajoaminen hidastuu ja käytännössä pysähtyy talveksi. <ref>[http://www.oppi.uef.fi/uku/vaitokset/vaitokset/2009/ISBN978-952-487-241-6laitinen.htm.html Glyfosaatin käyttäytyminen peltomaassa ja pellon fosforitason vaikutus siihen] Pirkko Laitinen 2009{{en}}{{Lähde tarkemmin|sivunnumero}}</ref> Glyfosaatti- ja AMPA-pitoisuuksia on selvitetty muutamissa jokivesissä Suomessa kasvinsuojeluainekartoitusten yhteydessä. Pitoisuudet ovat olleet hyvin pieniä verrattuna ehdotettuihin ympäristönlaatunormeihin.