Avaa päävalikko

Glyfosaatti on huoneenlämmössä kiinteää, värittömistä kiteistä muodostuva yhdistettä, jota käytetään rikkakasvien kemialliseen torjuntaan. Sen kemiallinen kaava on C3H8NO5P ja rakennekaava on HOOCCH2NHCH2PO(OH)2. Glyfosaatista käytetään myös nimityksiä N-(fosfonimetyyli)glysiini ja N-(fosfonometyyli)glysiini. Se on luonnollisesta aminohaposta glysiinistä tehty fosfonaattijohdannainen. Rikkaruohontorjunta-aineena se esiintyy isopropyyliamiinisuolana. Glyfosaattia myydään muun muassa kauppanimellä Roundup, jonka patentti on rauennut vuonna 2000, sekä Rambo ja Keeper.

Glyfosaatti
Glyphosate.svg
Tunnisteet
CAS-numero 1071-83-6
IUPAC-nimi N-(fosfonometyyli)glysiini
Ominaisuudet
Kemiallinen kaava C3H8NO5P
Moolimassa 169.1 g/mol g/mol
Ulkomuoto Värittömiä kiteitä
Tiheys 1,7 g/cm³
Sulamispiste < 234 °C (hajoaa) (< 507 K)
Liukoisuus veteen 1,2 g/100 ml (25 °C)

Aineen käyttö kotipuutarhoissa on Hollannissa kiellettyä.[1] Suomessa astui voimaan myyntikielto tuotteille, jotka sisältävät glyfosaatin lisäksi polyetoksyloitua talialkyyliamiinia vuoden 2018 kevättalvella.[2]

Glyfosaatin moolimassa on 169,1 g/mol, sulamispiste alle 234 °C (hajoaa), suhteellinen tiheys 1,7 g/cm3 ja CAS-numero 1071-83-6. Glyfosaattia liukenee 25 °C:een veteen 1,2 g/100 ml.

Aine voi varautua kuivana sähköstaattisesti, ja se hajoaa kuumentuessaan, jolloin voi muodostua myrkyllisiä huuruja, jotka sisältävät typen ja fosforin oksideja. Glyfosaatti syövyttää rautaa ja galvanoitua terästä.

Kansainvälisen syöväntutkimuslaitoksen asettama puolueeton asiantuntijaryhmä kävi vuonna 2015 läpi siihen asti julkaistut tuhat tieteellistä tutkimusta, joiden perusteella se päätyi pitämään glyfosaattia DNA-mutaatioita aiheuttavana ja todennäköisesti myös syöpävaarallisena aineena[3][4]. Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto on kuitenkin esittänyt, ettei glyfosaatti aiheuta todennäköisesti syöpää eikä vaurioita perimää eikä aiheuta ihmisille muutakaan vaaraa[5][6]

Sisällysluettelo

ToimintamekanismiMuokkaa

Glyfosaatti estää kasvavien kasvien kasvun estämällä proteiinisynteesiä. Kasvit tuottavat aromaattisia aminohappojafenyylialaniinia, tyrosiinia ja tryptofaania – sekä muita välttämättömiä yhdisteitä sikimaattireitin kautta. Glyfosaatti kiinnittyy entsyymiin nimeltä 5-enolipyruvyylishikimaatti-3-fosfaattisyntaasi (EPSPS), joka katalysoi sikimaatin ja fosfoenolipyruvaatin synteesiä 5-enolipyruvyyli-shikimaatti-3-fosfaatiksi, josta muodostuu defosforylaatiolla korismaattia. Näin käy, koska glyfosaatti muistuttaa fosfoenolipyruvaattia kemiallisesti ja röntgensädekristallografisen kiderakenteen mukaan tukkii sen sitoumiskohdan entsyymissä. Korismaatti on aromaattisten aminohappojen välttämätön lähtöaine, ja niitä ilman kasvi ei voi kasvaa. ja ihmisellä ja muilla nisäkkäillä ei ole sikimaattireittiä, toisin kuin heidän suolistobakeereillaan. Glyfosaatti vaikuttaa tämän vuoksi eri tavoin nisäkkäisiin ja bakteereihin.

Glyfosaatti vaurioittaa kaikkia kasvilajeja niiden ollessa alttiissa vaiheessa. Glyfosaatin aiheuttamat vauriot tulevat näkyviin viipeellä, joka kestää muutamasta päivästä muutamaan viikkoon riippuen käsittelytavasta sekä vallitsevista sää- ja muista ympäristötekijöistä.[7] Rikkakasvit voivat tulla kuitenkin resistenteiksi glyfosaatille seuraavilla tavoilla:

  • Niiden EPSPS-geenissä tapahtuu mutaatio.
  • Ne kehittyvät sellaisiksi, että glyfosaatin kuljetus kasvin sisällä on vähäisempää.
  • Niiden perimään tulee useita kopioita EPSPS:n geenistä, jolloin entsyymin synteesi on runsaampaa.

Geenimuunneltuihin viljelykasveihin on voitu luoda resistenssi siirtämällä bakteeriperäinen glyfosaattia hajottavan entsyymin geeni tai bakteeriperäinen EPSPS-geeni (bakteerin EPSPS ei ole herkkä glyfosaatille) tai kasviperäinen EPSPS-mutanttigeeni (ei herkkä glyfosaatille).[8]

TerveysvaikutuksetMuokkaa

Maanviljelijät sekä rikkaruohokasvustoja myrkyttävät huoltomiehet, puutarhurit ja puistotyöntekijät altistuvat eniten glyfosaatille. Osa viljelmille ruiskutettavasta glyfosaatista päätyy myös pellon läheisten kaivojen veteen sekä ihmisravinnoksi käytettäviin kasvinosiin. Euroopan komission väitettiin pimittäneen vuonna 2010 tietoa glyfosaatin mahdollisista haitallisista terveysvaikutuksista[9]. Glyfosaattipohjaisia torjunta-aineita valmistava Monsanto on kiistänyt johdonmukaisesti tuotteidensa voivan aiheuttaa syöpää ja sanonut tutkimusten osoittaneen ne turvallisiksi[10].

Maailman terveysjärjestön alainen Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos IARC (International Agency for Research on Cancer) luokitteli vuonna 2015 glyfosaatin "todennäköisesti karsinogeeniseksi ihmisille." Syöpävaarallisuusluokittelu perustui rajalliseen näyttöön syöpävaarallisuudesta ihmiselle sekä eläinkokeista saatuun riittävään näyttöön aineen yleisestä syöpävaarallisuudesta. IARC:n arvio perustui puolueettomien asiantuntijoiden laatimaan tutkimuskatsaukseen. Tutkimuksia oli yhteensä noin tuhat, joista osa käsitteli työssään glyfosaatille altistuvia ja osa oli koe-eläintutkimuksia, joissa tutkittiin pelkän glyfosaatin vaikutusta ilman torjunta-aineissa käytettyjä lisäaineita.[11][12]

Maataloustuottajien keskusliitto ilmoitti vuonna 2015, että glyfosaatin käytön kieltäminen johtaisi todennäköisesti maatalouden tuottavuuden laskuun[13]. Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA julkaisi marraskuussa 2015 tiedotteen, jonka mukaan viraston omat sekä Euroopan maiden käyttämät asiantuntijat ovat yhtä lukuun ottamatta yksimielisiä siitä, ettei glyfosaatti aiheuta todennäköisesti syöpää eikä vaurioita perimää eikä aiheuta ihmisille muutakaan vaaraa. Virasto ilmoitti samalla, että se on asettanut ravinnon sisältämälle glyfosaatin päiväsaannille enimmäisraja-arvon 0.5 milligrammaa painokiloa kohden ja työssään glyfosaatille altistuville 1 milligramman raja-arvon.[14][15]. Kyseinen raja-arvo on huomattavan suuri, kun sitä vertaa juomaveden sallittuun enimmäismäärään 0,0001 milligrammaa litrassa[16]. Suomalainen turvatekniikan keskus suositti samana vuonna, että glyfosaatilla käsitellyt puistot ja pihat pitäisi merkitä, ja ettei lasten pitäisi oleskellä niissä ennen kuin myrkytyksestä on kulunut viikko[17].

Maailman terveysjärjestö totesi toukokuussa 2016, että ravinnon kautta altistuminen on niin pientä, ettei se sisällä syöpäriskiä[18] Syöpäriskin kohoamiseen vaadittu annos olisi lähes kilon paketti 72-prosenttista glyfosaattia viikottain, ja lisäksi IARCin arvionnin jälkeen on ilmestynyt uusia tutkimuksia, joiden mukaan minkään suuruinen annos ei lisää syöpiä.[19]

Euroopan kemikaalivirasto ECHA ilmoitti maaliskuussa 2017 valmistuneessa arvioinnissaan, ettei glyfosaatti aiheuta syöpää eikä mutaatioita[20] edes sitä ruiskuttaville viljelijöille[19], vaikka se onkin myrkyllinen vesistöjen eliöstölle ja voi aiheuttaa vakavia silmävaurioita. Europarlamentaarikot ovat arvostelleet viranomaisia siitä, että ne perustivat näkemyksensä glyfosaatin valmistajien teettämiin salaisiin tutkimuksiin, joita he eivät suostuneet luovuttamaan kokonaisuudessaan edes glyfosaatin myyntiluvasta päättäville europarlamentaarikoille[21][22]. Neljä europarlamentaarikkoa haastoi Euroopan elintarviketurvallisuusviraston oikeuteen vuonna 2018, ja EU:n tuomioistuin päätti vuoden 2019 maaliskuussa, että viraston on julkistettava kyseiset tutkimukset[23].

Washingtonin yliopiston tutkimusryhmä laati vuonna 2018 tähän asti laajimman tutkimuskatsauksen glyfosaatin käytön vaikutuksesta non-Hodkinin lymfooma -nimisen imukudossyövän esiintyvyyteen. Katsauksessa käytiin läpi vuosina 2001-2018 julkaistuja epidemiologisia tutkimuksia, joihin osallistui yhteensä 54 000 maanviljelijää. Tuloksena oli, että glyfosaatille altistuvat maanviljelijät sairastuvat noin 40 % todennäköisemmin kyseiseen syöpään.[24][25]

YmpäristövaikutuksetMuokkaa

Vuonna 2014 julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että tavanomaisella glyfosaattialtistuksella on haitallisia vaikutuksia mehiläisten keskushermostoon[26]. Glyfosaatin kanssa käytettävät apuaineet, kuten polyetoksyloitu talialkyyliamiini (POEA) saattavat olla vieläkin myrkyllisempiä.[27]

Suomessa julkaistiin vuonna 2009 väitöstutkimus, jonka mukaan glyfosaatti ja sen hajoamistuote AMPA säilyvät maaperässä pitkään erityisesti viileinä vuodenaikoina. Glyfosaatin hajoaminen suomalaisessa peltomaassa ei eroa kesäisin kirjallisuudessa esitetyistä tyypillisistä arvoista, mutta maan jäähtyessä hajoaminen hidastuu ja pysähtyy käytännössä kokonaan talven ajaksi.[28] Suomalaisissa kenttäkokeissa on havaittu, että glyfosaatin puoliintymisaika pintamaassa on kasvukaudella 8–55 vuorokautta ja talvella 7–8 kuukautta[29]. Tieto glyfosaatin hajoamisvauhdista on levinnyt Suomessa hitaasti, sillä esimerkiksi Maataloustuottajain keskusliitto esitti vielä vuonna 2015, että glyfosaatti hajoaisi parissa viikossa[30].

Suomalaisessa tutkimuksessa on havaittu myös, että glyfosaatti sitoutuu vahvasti maaperään. Glyfosaatti huuhtoutuu helpommin runsasfosforisilta pelloilta vesiin, koska glyfosaatti ja fosfori sitoutuvat samoille maaperän sitoutumispaikoille (esim. Laitinen et al. 2008). Glyfosaatti- ja AMPA-pitoisuuksia on selvitetty muutamissa jokivesissä Suomessa kasvinsuojeluainekartoitusten yhteydessä. Pitoisuudet ovat olleet hyvin pieniä verrattuna ehdotettuihin ympäristönlaatunormeihin.

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Kari Saikkonen ja Irma Saloniemi: Glyfosaatin riskit ja vaihtoehdot on selvitettävä. Helsingin Sanomat, 22.6.2015, s. A 5. Artikkelin verkkoversio Viitattu 22.6.2015.
  2. Kari Ikävalko: Roundup-tuotteita poistuu markkinoilta – Tukes listasi kiellettyjä kasvimyrkkyjä. YLE Uutiset, 26.9.2016. Artikkelin verkkoversio Viitattu 11.8.2018.
  3. Q&A on Glyphosate (Kansainvälisen syöväntutkimuslaitoksen tiedote 1.3.2015) (pdf) 1.3.2015. IARC. Viitattu 25.5.2016.
  4. IARC Monographs on the Evaluation of Carcinogenic Risks to Humans, Volume 112 (2015) 2015. IARC. Viitattu 25.5.2016.
  5. Glyphosate: EFSA updates toxicological profile 12.11.2015. EFSA. Viitattu 25.5.2016.
  6. Conclusion on the peer review of the pesticide risk assessment of the active substance glyphosate, EFSA Journal 2015; 13(11): 4302 12.11.2015. IARC. Viitattu 25.5.2016.
  7. RIKKAKASVIEN TORJUNTA-AINEVIOITUKSET. Metsäntutkimuslaitos. http://www.metla.fi/metinfo/metsienterveys/lajit_kansi/abtoai-n.htm
  8. Todd A. Gaines ym.: Gene amplification confers glyphosate resistance in Amaranthus palmeri. Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America, 14.12.2009. National Academy of Sciences. Artikkelin verkkoversio Viitattu 9.3.2010. (englanniksi)
  9. 2.12.2015. https://www.mtk.fi/ajankohtaista/blogit/euroopan_ytimesta/glyfosaatti/fi_FI/glyfosaatti_ratkaisusta_ongelmaksi/
  10. Syöpään kuoleva kalifornialaismies saa Roundup-kasvimyrkyn valmistajalta satojen miljoonien korvaukset – yritys puolustaa sinnikkäästi tuotettaan. 11.8.2018. https://yle.fi/uutiset/3-10348209
  11. Q&A on Glyphosate (Kansainvälisen syöväntutkimuslaitoksen tiedote 1.3.2015) (pdf) 1.3.2015. IARC. Viitattu 25.5.2016.
  12. IARC Monographs on the Evaluation of Carcinogenic Risks to Humans, Volume 112 (2015) 2015. IARC. Viitattu 25.5.2016.
  13. Glyfosaatti – ratkaisusta ongelmaksi. 2.12.2015. https://www.mtk.fi/ajankohtaista/blogit/euroopan_ytimesta/glyfosaatti/fi_FI/glyfosaatti_ratkaisusta_ongelmaksi/
  14. Glyphosate: EFSA updates toxicological profile 12.11.2015. EFSA. Viitattu 25.5.2016.
  15. Conclusion on the peer review of the pesticide risk assessment of the active substance glyphosate, EFSA Journal 2015; 13(11): 4302 12.11.2015. IARC. Viitattu 25.5.2016.
  16. Meppien elimistössä liikaa glyfosaattia – parlamentaarikot yrittävät kieltää maailman suosituimman rikkakasvimyrkyn. 15.5.2016. https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000002901205.html
  17. Glyfosaatin käyttö kasvinsuojelussa puhuttaa 21.5.2015. TUKES. Viitattu 25.5.2016.
  18. Joint FAO/WHO meeting on pesticide residues residues, Summary report (pdf) 16.5.2016. WHO. Viitattu 16.3.2016.
  19. a b Suomen suosituin rikkamyrkky glyfosaatti yritetään kieltää – tutkimukset eivät anna aihetta syöpähuoleen Helsingin Sanomat. 4.7.2017.
  20. Glyphosate not classified as a carcinogen by ECHA 15.03.2017. ECHA. Viitattu 16.3.2017.
  21. Suomen suosituin rikkamyrkky glyfosaatti yritetään kieltää – tutkimukset eivät anna aihetta syöpähuoleen. HS 4.7.2017. https://www.hs.fi/tiede/art-2000005277592.html
  22. Glyphosate: EU agency must release censored study, court says dw.com. Viitattu 25.3.2019.
  23. Glyphosate: EU agency must release censored study, court says dw.com. Viitattu 25.3.2019.
  24. UW study: Exposure to chemical in Roundup increases risk for cancer. February 13, 2019. https://www.washington.edu/news/2019/02/13/uw-study-exposure-to-chemical-in-roundup-increases-risk-for-cancer/
  25. Exposure to Glyphosate-Based Herbicides and Risk for Non-Hodgkin Lymphoma: A Meta-Analysis and Supporting Evidence. https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1383574218300887
  26. Effects of field-realistic doses of glyphosate on honeybee appetitive behaviour. ncbi.nlm.nih.gov. Viitattu 10.7.2015.
  27. Yleisen rikkakasvimyrkyn käyttöä rajoitettu – Syöpävaarallisuudesta kiistellään Yle Uutiset. Viitattu 15.3.2016.
  28. Glyfosaatin käyttäytyminen peltomaassa ja pellon fosforitason vaikutus siihen Pirkko Laitinen 2009(englanniksi)lähde tarkemmin?
  29. Glyfosaatin käyttö kasvinsuojelussa puhuttaa 21.5.2015. TUKES. Viitattu 25.5.2016.
  30. Glyfosaatti – ratkaisusta ongelmaksi. 2.12.2015. https://www.mtk.fi/ajankohtaista/blogit/euroopan_ytimesta/glyfosaatti/fi_FI/glyfosaatti_ratkaisusta_ongelmaksi/

Aiheesta muuallaMuokkaa