Ero sivun ”Glyfosaatti” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Ympäristö- ja terveysvaikutukset: Poistin lauseen liian itsestään selvänä. |
Järkevämpi järjestys |
||
Rivi 24:
== Toimintamekanismi ==
Glyfosaatti estää kasvavien [[kasvi]]en kasvun estämällä proteiinisynteesiä. Kasvit tuottavat aromaattisia [[aminohappo]]ja – [[fenyylialaniini]]a, [[tyrosiini]]a ja [[tryptofaani]]a – sekä muita välttämättömiä yhdisteitä [[Sikimihappo|sikimaatti]]reitin kautta. Glyfosaatti kiinnittyy [[entsyymi]]in nimeltä [[5-enolipyruvyylishikimaatti-3-fosfaattisyntaasi]] (EPSPS), joka katalysoi sikimaatin ja [[fosfoenolipyruvaatti|fosfoenolipyruvaatin]] synteesiä 5-enolipyruvyyli-shikimaatti-3-fosfaatiksi, josta muodostuu defosforylaatiolla [[korismaatti]]a. Näin käy, koska glyfosaatti muistuttaa [[fosfoenolipyruvaatti]]a kemiallisesti ja röntgensädekristallografisen kiderakenteen mukaan tukkii sen sitoumiskohdan entsyymissä. Korismaatti on aromaattisten aminohappojen välttämätön lähtöaine, ja niitä ilman kasvi ei voi kasvaa. [[Eläin|Eläimillä]] ja [[Ihminen|ihmisellä]] sikimaattireittiä ei ole, vaan ne saavat aromaattiset aminohapot ainoastaan ravinnosta, eikä glyfosaatti siksi vaikuta samalla tavalla eläinkuntaan.▼
Glyfosaatti vaurioittaa kaikkia kasvilajeja niiden ollessa alttiissa vaiheessa. Glyfosaatin aiheuttamat vauriot tulevat näkyviin viipeellä, joka kestää muutamasta päivästä muutamaan viikkoon riippuen käsittelytavasta sekä vallitsevista sää- ja muista ympäristötekijöistä.<ref>RIKKAKASVIEN TORJUNTA-AINEVIOITUKSET. Metsäntutkimuslaitos. http://www.metla.fi/metinfo/metsienterveys/lajit_kansi/abtoai-n.htm</ref>
Rivi 31 ⟶ 32:
* Niiden [[perimä]]än tulee useita kopioita EPSPS:n [[geeni]]stä, jolloin entsyymin synteesi on runsaampaa.
[[Geenimuunneltu organismi|Geenimuunneltuihin viljelykasveihin]] on voitu luoda resistenssi siirtämällä [[bakteeri]]peräinen glyfosaattia hajottavan entsyymin geeni tai bakteeriperäinen EPSPS-geeni (bakteerin EPSPS ei ole herkkä glyfosaatille) tai kasviperäinen EPSPS-[[geenimutaatio|mutanttigeeni]] (ei herkkä glyfosaatille).<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Todd A. Gaines ym. | Otsikko =Gene amplification confers glyphosate resistance in ''Amaranthus palmeri'' | Julkaisu =Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America | Ajankohta =14.12.2009 | Julkaisija =National Academy of Sciences | www =http://www.pnas.org/content/early/2009/12/10/0906649107.full.pdf#page=1&view=FitH | Viitattu = 9.3.2010 | Kieli ={{en}}}}</ref>
▲Glyfosaatti estää kasvavien [[kasvi]]en kasvun estämällä proteiinisynteesiä. Kasvit tuottavat aromaattisia [[aminohappo]]ja – [[fenyylialaniini]]a, [[tyrosiini]]a ja [[tryptofaani]]a – sekä muita välttämättömiä yhdisteitä [[Sikimihappo|sikimaatti]]reitin kautta. Glyfosaatti kiinnittyy [[entsyymi]]in nimeltä [[5-enolipyruvyylishikimaatti-3-fosfaattisyntaasi]] (EPSPS), joka katalysoi sikimaatin ja [[fosfoenolipyruvaatti|fosfoenolipyruvaatin]] synteesiä 5-enolipyruvyyli-shikimaatti-3-fosfaatiksi, josta muodostuu defosforylaatiolla [[korismaatti]]a. Näin käy, koska glyfosaatti muistuttaa [[fosfoenolipyruvaatti]]a kemiallisesti ja röntgensädekristallografisen kiderakenteen mukaan tukkii sen sitoumiskohdan entsyymissä. Korismaatti on aromaattisten aminohappojen välttämätön lähtöaine, ja niitä ilman kasvi ei voi kasvaa. [[Eläin|Eläimillä]] ja [[Ihminen|ihmisellä]] sikimaattireittiä ei ole, vaan ne saavat aromaattiset aminohapot ainoastaan ravinnosta, eikä glyfosaatti siksi vaikuta samalla tavalla eläinkuntaan.
== Ympäristö- ja terveysvaikutukset ==
| |||