Ero sivun ”Ketsuppi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 8:
Ketsuppi on hyvä [[lykopeeni]]n lähde.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tekniikkatalous.fi/innovaatiot/tiede/ketsuppi+onkin+terveystuote+ndash+ainakin+miehille/a845758 | Nimeke = Ketsuppi onkin terveystuote – ainakin miehille | Tekijä = | Ajankohta = 2012 | Julkaisija = Tekniikka ja Talous | Viitattu = 16.10.2013 }}</ref>
== Viskositeetti ==
Yksi ketsupin käyttöominaisuuksista on sen dynaaminen [[viskositeetti]]. ketsuppi on [[ei-newtonilainen fluidi]], eli se ei valu pullosta itsekseen. Pulloa on ravistettava, jotta ketsuppi valuu ulos. Ominaisuus perustuu [[Molekyyli|molekyyliketju]]ihin, jotka katkeavat voimakkaassa liikkeessä, ja yhdistyvät lepotilassa pitkiksi ketjuiksi. Ilmiö perustuu ketsupin korkeaan sokeripitoisuuteen.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Bettina Snowdon, Martin Lagoda | Nimeke = Ketsuppi, sinappi, ja majoneesi | Vuosi = 2017 | Luku = | Sivu = 10 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Gummerus | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 17.3.2019 | Kieli = }}</ref> Suomessa ketsupin käyttö alkoi yleistyä 1960-luvulla.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Bettina Snowdon, Martin Lagoda | Nimeke = Ketsuppi, sinappi, ja majoneesi | Vuosi = 2017 | Luku = | Sivu = 12 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Gummerus | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 17.3.2019 | Kieli = }}</ref>
== Historia ==
| |||