Ero sivun ”Pärttylinyön verilöyly” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
+ lähteetön, ei ole myöskään käännös-merkintää |
KLS (keskustelu | muokkaukset) |
||
Rivi 8:
Guisen suvun poissa ollessa hugenottijohtaja Gaspard de Coligny valittiin kuninkaan neuvostoon syyskuussa 1571. Guiset vihasivat Colignyä siksi, että tämä oli hugenotti ja siksi, että he epäilivät Colignyn järjestäneen [[François Guise]]n murhan 1563. Asiaa mutkistivat entisestään Colignyn vaatimukset hollantilaisten protestanttikapinallisten tukemisesta. Sen takia sisällissodan uhan lisäksi oli olemassa vaara sotaan joutumisesta [[Espanja]]n kanssa. Näissä olosuhteissa Katariina de' Medici perinteisen käsityksen mukaan päätyi suunnittelemaan Colignyn murhaa.
Katariina de' Medici vaati hugenottien korkea-arvoisen suosijan, Bourbonin herttua [[Henrik Navarralainen|Henrik Navarralaisen]] naimaan hänen tyttärensä
22. elokuuta Charles Maurevert, ilmeisesti Katariinan lähettämänä, yritti murhata Colignyn kadulla, mutta onnistui vain haavoittamaan tätä. Aikaisin aamulla 24. elokuuta, pärttylinpäivänä, Coligny ja useita kymmeniä muita hugenottijohtajia murhattiin majatalossa Ponthieu'ssa, johon he olivat kokoontuneet. Murhat suoritti kuninkaallinen [[sveitsiläiskaarti]].
Hugenottijohtajien murhat toimivat alkusysäyksenä murha-aallolle. 24. elokuun ja 17. syyskuuta välisenä aikana kansanjoukot murhasivat Pariisissa hugenotteja spontaanin oloisesti. Elokuusta lokakuuhun samanlaiset spontaanin näköiset vainot alkoivat muissa kaupungeissa, kuten [[Toulouse]]ssa, [[Bordeaux]]'ssa, [[Lyon]]issa, [[
[[Luokka:1572]]
|