Pärttylinyön verilöyly
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Pärttylinyön verilöyly (tunnettu myös nimellä Pariisin verihäät) oli joukko poliittisia murhia ja niitä seurannut katolisten väkivaltaisten mellakoiden aalto hugenotteja vastaan Ranskassa vuonna 1572. Mellakoinnin yllyttäjänä on pidetty Katariina de' Mediciä, Kaarle IX:n äitiä. Se alkoi 24. elokuuta, Pyhän Bartolomeuksen (Pärttylin, nyk. Pertun) päivänä, vuonna 1572 hugenottien johtajan Gaspard de Colignyn murhalla ja levisi yli Pariisin ja myöhemmin muihin kaupunkeihin sekä maaseudulle. Mellakointi kesti kuukausia ja vaati tuhansien, mahdollisesti jopa kymmenien tuhansien ihmisten hengen. Se oli käännekohta Ranskan uskonsodissa radikalisoidessaan hugenotteja.
Tapahtumat muokkaa
Kolmannen uskonsodan jälkeen vuonna 1570 rauha näytti mahdolliselta. Jyrkkämielisen Guisen suvun hovisuosio oli vähentynyt ja heidät oli korvattu maltillisemmilla. Hugenotit pitivät hallussaan muutamia linnoitettuja kaupunkeja, kuten La Rochellea. Katariina de' Medici toivoi että avioliitot, kuten suunniteltu avioliitto hänen poikansa Françoisin ja Englannin Elisabet I:n kanssa edesauttaisivat rauhaa. Jo vuonna 1571 rauha oli kuitenkin romuttumassa, katolisten ja hugenottien suhteet heikkenivät, ja Rouenissa surmattiin neljäkymmentä hugenottia näiden kieltäydyttyä kumartamasta katolisten katukulkueen alttarille.
Guisen suvun poissa ollessa hugenottijohtaja Gaspard de Coligny valittiin kuninkaan neuvostoon syyskuussa 1571. Guiset vihasivat Colignyä siksi, että tämä oli hugenotti ja siksi, että he epäilivät Colignyn järjestäneen François Guisen murhan 1563. Asiaa mutkistivat entisestään Colignyn vaatimukset hollantilaisten protestanttikapinallisten tukemisesta. Sen takia sisällissodan uhan lisäksi oli olemassa vaara sotaan joutumisesta Espanjan kanssa. Näissä olosuhteissa Katariina de' Medici perinteisen käsityksen mukaan päätyi suunnittelemaan Colignyn murhaa.
Katariina de' Medici vaati hugenottien korkea-arvoisen suosijan, Bourbonin herttua Henrik Navarralaisen naimaan hänen tyttärensä Margueriten. Näennäinen peruste oli uskonsuuntien välisen vihan liennytys, mutta todellisuudessa häät saattoivat olla suunniteltu, jotta saataisiin mahdollisimman monta johtavaa hugennottia samaan paikkaan. Katariinan tarkoituksena oli murhata Coligny ja mahdollisimman monta hugenottijohtajaa, mutta hänellä oli täysi työ saada poikansa kuningas Kaarle IX, joka oli ystävystynyt Colignyn kanssa, suunnitelman taakse. Lopulta Kaarle suostui ja, epävarman perimätiedon mukaan, määräsi murhatyön tehtäväksi perusteellisesti, jotta ei jäisi kostajia.
22. elokuuta Charles Maurevert, ilmeisesti Katariinan lähettämänä, yritti murhata Colignyn kadulla, mutta onnistui vain haavoittamaan tätä. Aikaisin aamulla 24. elokuuta, pärttylinpäivänä, Coligny ja useita kymmeniä muita hugenottijohtajia murhattiin majatalossa Ponthieu'ssa, johon he olivat kokoontuneet. Murhat suoritti kuninkaallinen sveitsiläiskaarti.
Hugenottijohtajien murhat toimivat alkusysäyksenä murha-aallolle. 24. elokuun ja 17. syyskuuta välisenä aikana kansanjoukot murhasivat Pariisissa hugenotteja spontaanin oloisesti. Elokuusta lokakuuhun samanlaiset spontaanin näköiset vainot alkoivat muissa kaupungeissa, kuten Toulousessa, Bordeaux'ssa, Lyonissa, Bourgesissa, Rouenissa ja Orléansissa. Murhat tekivät väkijoukot, eivät kruunun viranomaiset. Arviot uhrimäärästä ovat enimmillään 100 000, hugenottien omien lähteiden mukaan 70 000. Muiden lähteiden mukaan 30 000 tai vähemmän. Aikalaistarinat kertovat että ruumiita lojui joissa kuukausien ajan, eikä kalaa voinut syödä. Paavi Gregorius XIII:n reaktio tapahtumiin oli riemuitseva ja Roomassa järjestettiin asian tiimoilta useita juhlamenoja. Protestanttiset maat puolestaan olivat kauhistuneita barbariasta, ja Katariinan lähettiläät onnistuivat vain suurella työllä säilyttämään suhteet niihin.