Ero sivun ”Suomen valtiontalous” versioiden välillä

Velkarahan avulla tapahtuva [[Talouselvytys|elvytys]] on usein tietoinen valinta, jonka tavoitteena on piristää [[kansantalous|kansantaloutta]] laskusuhdanteen aikana. Suomi otti paljon lainaa toisen maailmansodan aikana sekä 1990-luvun laman aikana. Molempina ajanjaksoina valtionvelka ylsi jopa 70 prosenttiin bruttokansantuotteesta<ref name=arola>Mika Arola: Valtion lainanotto ja kansainvälinen rahoitusjärjestelmä. Kansantaloudellinen aikakauskirja – 107. vsk. – 4/2011 421. Taulukko 1 sivulla 422. http://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/images/stories/kak/KAK42011/kak42011arola.pdf</ref>. Valtion velkaantumisaste pieneni 1990- ja 2010-luvuilla tasaisen jyrkästi aina 30 prosenttiin asti, minkä jälkeen se alkoi jälleen kasvaa vuonna 2008<ref name=arola/><ref>Tilastojulkaisu 21.12.2016. Julkisyhteisöjen velka kasvoi 0,9 miljardia euroa vuoden 2016 kolmannella neljänneksellä. Tilastokeskus. 21.12.2016. http://www.stat.fi/til/jyev/2016/03/jyev_2016_03_2016-12-21_tie_001_fi.html</ref>.

[[Euroopan unioni]]n jäsenyys asettaa nykyisin rajoja valtioiden velanottoon, sillä vuonna 1997 solmitun [[vakaus- ja kasvusopimus|vakaus- ja kasvusopimuksen]] mukaan Euroopan unionin jäsenvaltion julkinen velkaantuminen ei saasaisi ylittää 60 prosenttia bruttokansantuotteesta<ref>{{cite web|url=https://www.kauppalehti.fi/uutiset/eun-velkasaantoihin-jarkea-ja-herkkyytta/b07612e7-12bf-3d74-9e56-1257ac5978a9|title=EU:n velkasääntöihin järkeä ja herkkyyttä|first=Jarno|last=Hartikainen|website=Tärkeimmät talousuutiset - Kauppalehti}}</ref> eikä alijäämä saasaisi ylittää kolmen prosentin viitearvoa<ref>{{cite web|url=http://europa.eu/rapid/press-release_IP-10-563_fi.htm|title=European Commission - PRESS RELEASES - Press release - Komissio antaa liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn mukaiset kertomukset Bulgariasta, Kyproksesta, Tanskasta, Suomesta ja Luxemburgista|website=europa.eu}}</ref>. Käytännössä vakaus- ja kasvusopimuksen asettamat rajat eivät toteudu, ja EU:n jäsenvaltioista vain osa täyttää kriteerit. Esimerkiksi Saksan velka-aste oli 2017 noin 64 % ja Ranskan noin 97 % BKT:sta.<ref name = "eudebtbkt17">{{verkkoviite | osoite = https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php?title=Government_finance_statistics/fi | nimeke = Eurostat: Julkisyhteisöjen rahoitustilastot | viitattu = 2.3.2019}}</ref>

Suomen valtionvelka oli euromääräisesti noin 105 miljardia euroa ja osuutena bruttokansantuotteesta noin 61,4 prosenttia joulukuussa 2017.<ref>{{cite web|url=http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/160905|title=Katsaus valtion taloudellisiin vastuihin ja riskeihin, kevät 2018|first1=Mika|last1=Arola|first2=Jukka|last2=Railavo|first3=Sami|last3=Napari|first4=Sakari|last4=Lehtiö|first5=Vesa|last5=Lappalainen|first6=Juho|last6=Kostiainen|first7=Pauli|last7=Kariniemi|first8=Jukka|last8=Hytönen|first9=Juha|last9=Halonen|date=4 June 2018|publisher=Valtiovarainministeriö|via=julkaisut.valtioneuvosto.fi}}</ref><ref name = "eudebtbkt17"/>

Suomen valtio kuitenkin omistaa merkittävästi omaisuutta: [[Senaatti-kiinteistöt|Senaatti-kiinteistöjen]] kautta kiinteistöjä, öljynjalostaja [[Neste (yritys)|Nesteen]] osakkeita, energiayhtiö [[Fortum]]in osakkeita, [[Metsähallitus|Metsähallituksen]] kautta valtion metsät ja [[Solidium]]-yhtiön ja [[Valtion kehitysyhtiö Vake]]n kautta yritysten osakkeita. Kun valtionvelasta vähennetään valtion omaisuuseriä, saadaan nettovelkaantuneisuus. Vuonna 2014 Helsingin Sanomat arvioi, että Suomen valtiolla oli noin 83 miljardia euroa omaisuutta.<ref>{{cite web|url=https://www.hs.fi/talous/art-2000002715309.html?share=4a871440483e5476d605a50e2ff4198a|title=HS selvitti: Näin Suomen valtion yli 80 miljardin varallisuus jakautuu|date=9 March 2014|website=Helsingin Sanomat}}</ref>